ulkopolitiikka

Vaalit 2023: Suomen jatkettava Ukrainan tukemista

Posted on Updated on

Tämän hetken akuutein Suomea ja lähialueitamme koskettava turvallisuuskysymys on Ukrainaa vastaan suunnattu hyökkäyssota ja mitä me Suomessa voimme tehdä Ukrainan auttamiseksi. Seuraavassa ajatuksiani Suomen prioriteeteista.

Ukrainaa on tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Sotilasasiantuntijat keskustelevat päivittäin siitä mitä Ukraina tarvitsee ja mitä sille voidaan toimittaa ja kuinka nopeasti. Leopard-panssarivaunut on juuri nyt tapetilla, Suomikin voi niitä toimittaa jossain määrin, tai vähintään koulutusta niiden käyttöön ja henkilöstötukea. Nato-kumppanimaiden kanssa tehdään läheistä yhteistyötä siinä mitä ja kuinka paljon. Prioriteettina on oltava Ukrainan sotilaallinen tukeminen hyökkäystä vastaan suoraan Suomesta ja yhdessä Euroopan maiden ja Nato-kumppanien kanssa. Nykyisen tuen taso ei ole tarpeeksi, on mietittävä mitä voimme tehdä vielä enemmän.

Sotarikosten tutkinta ja todisteiden kerääminen on tärkeää juuri nyt, jotta sotarikoksiin syyllistyneet saataisiin vastuuseen. Valitettavasti tämä on hidasta työtä, eikä rikosoikeudellisia prosesseja voida taata, mutta tässä on tapahtunut edistystä. Ukrainan oma syyttäjälaitos on ensisijainen toimivaltainen viranomainen ja se on jo käsitellyt tapauksia yksittäisten venäläisten sotilaiden osalta. Valitettavasti tuomiot jäävät vähäisiksi suhteessa Venäjän hyökkäykseen ja tehtyihin sotarikoksiin.

Toimivaltainen kansainvälinen toimielin on Haagissa sijaitseva Kansainvälinen rikostuomioistuin, joka kerää materiaalia Ukrainassa tapahtuvista sotarikoksista. Se voi nostaa syytteitä sotarikoksiin syyllistyneitä henkilöitä kohtaan ja toivottavasti näin tulee tekemään jo tänä tai ensi vuonna. On myös vaatimuksia erityisen kansainvälisen erityistuomioistuimen perustamiseksi joka voisi käsitellä Venäjän tekemää hyökkäyssotarikosta, ja asettaa syytteeseen vastuuhenkilöitä, kuten Venäjän presidentin ja muita päättäjiä. Useat EU-maat ovat myös mahdollistaneet yksittäisten henkilöiden syyttämisen omissa oikeusistuimilla ottamalla käyttöön nk. universaalin tuomiovallan, vaikka näitä tapauksia ei vielä käynnissä. Vaikka oikeusprosessit eivät tuo nopeita ratkaisuja, niiden rooli on ehdottoman tärkeä jotta rikosvastuu voi toteutua sodan päättymisen jälkeen. Suomen on oltava mukana vahvistamassa rikosoikeuden mekanismeja.

Sanktiot hyökkääjää vastaan ovat oleellisia ja EU on asettanut jo yhdeksännen sanktiopaketin. Kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvissä sanktioissa mukava on valtava määrä tuotteita, materiaalia ja yhteistyötä, jotka on kielletty unionin ja Venäjän toimijoiden välillä, sekä yksityisiin henkilöihin kohdistuvia sanktioita ja toimia. Sanktioiden toimivuudesta väitellään ajoittain, mutta se että kaiken yhteistyön annettaisiin jatkua kuin aiemmin olisi erittäin ongelmallinen lähestymistapa tilanteessa, jossa eurooppalaista valtiota vastaan on aloitettu täysimittainen sotilaallinen hyökkäys ja sen kansalaisia surmataan. 

Euroopan unionin ja jäsenmaiden asettamat öljyn ja kaasun tuontikiellot ovat myös välttämättömiä. On totta että niillä on negatiivisia vaikutuksia moneen EU-maahan, mutta tämä on tilaisuus lopettaa energiariippuvuus Venäjästä meidän ja koko Euroopan pitempiaikaisen turvallisuuden takaamiseksi.

Humanitaarista apua tarvitaan valtavasti Ukrainassa. Apua kanavoidaan järjestöjen kautta ja googlaamalla ’Ukrainaa auttavat järjestöt’ löytyy monia joiden kautta tavallinen kansalainen voi auttaa, esim. Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry, Kirkon ulkomaanapu ja monia muita. Suomeen tulleita ukrainalaisia voi myös auttaa järjestöjen kautta ja vapaaehtoistoiminnalla.

Kuten presidentti Niinistö uudenvuoden puheessaan sanoi, oikeudenmukainen rauha on oltava päämääränä näin sodankin aikana. On Ukrainan ja ukrainalaisten päätettävissä milloin siitä voidaan alkaa neuvotella. Suomen tulee kaikin tavoin yhdessä Euroopan unionin kanssa tukemaan ukrainalaisten pyrkimyksiä maansa itsenäisyyden takaamiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Vaikka kaikki yhteydenpito Venäjän kanssa on nyt jäissä, on silti mietittävä missä foorumissa jollain aikajänteellä Venäjän kanssa voitaisiin keskustella. Yksi tällainen on Etyj eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, jossa on mukana kaikki Euroopan alueen maat Ukraina mukaan lukien sekä muut entiset neuvostotasavallat, ja Yhdysvallat ja Kanada. Etyj on kriisimoodissa kuten suuri osa kansainvälisistä järjestöistä johtuen etenkin Venäjän hyökkäyssodasta ja muistakin maailmanpolitiikan syistä, mutta se on kuitenkin foorumi jossa on mahdollista välittää viestejä ja jopa keskustella kaikkien maiden edustajien kanssa. YK:n rooli taas on ongelmallinen, johtuen siitä että hyökkääjävaltio Venäjä on turvaneuvoston varsinainen jäsen, elimen jolla olisi mahdollisuus määrätä ottaa kantaa tilanteeseen ja päättää toimenpiteistä tilanteessa jossa yksi valtio käy hyökkäyssotaa. Nyt turvaneuvosto on lamaantunut johtuen Venäjän roolista siinä.

Kansainvälinen yhteistyö on nyt mitä oleellisinta sellaisten maiden välillä jotka ovat liittoutuneet hyökkäystä vastaan. On pidettävä yllä yhteistä henkeä ja konkreettisia toimia Ukrainan puolustamiseksi. Keskeinen foorumi on tietenkin Nato jonne Suomi toivottavasti pääsee liittymään mahdollisimman pian. Liittymisen ratifiointeja odotellessa Suomen puolustusvoimat on onneksi vahvasti mukana valmistelutyössä Naton toimijoiden kanssa, ja tämä sotilaallinen valmistelu ja yhteistyö etenee vahvasti, näin olen kuullut asiaa tuntevilta.

Vuoden 2022 aikana Suomen kansa osoitti että se on yhtenäinen Ukrainan auttamisessa. Ukrainan tapahtumien myötä olemme tunnistaneet myös mahdolliset omaan maahamme kohdistuneet uhat ja lähteneet vahvistamaan omia toimiamme turvallisuutemme eteen. Kuten Ruotsissa todettiin talvisodan aikana ’Finlands sak är vår’, voimme nyt todeta vakavalla mielellä että myös Ukrainan asia on meidän.