koulutus
Vaalit 2023: Koulutusjärjestelmämme on korjattava
Koulutus on puhututtanut viime aikoina. Ja syystä. On selvää, että koulutuksemme potee kriisiä, vuosien PISA-hurman jälkeen tulokset osoittavat kiistattomasti että oppimistulokset ovat heikentyneet. Peruskoulun päättävillä oppilailla on yhä suurempi hajonta oppimisessa. On helppo syyttää rahoitusta mutta sen sijaan syynä ovat monet kehitysketjut, joihin ei olla osattu reagoida.
Koko yhteiskuntamme on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tämä heijastuu opetuksen haasteisiin. Opiskeluikäinen väestö on keskittynyt suurempiin taajamiin. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut. Nämä tarkoittavat väistämättä muutoksia koulutuksen järjestämisverkkoon. Myös nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla, taustalla monet yhteiskunnan muutokset. Osaajapula on vakavaa ja vaikuttaa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Kaiken tämän lisäksi asioiden omaksumisen perusteiden muuttuminen älylaitteiden, informaatiotulvan ja sähköisen viestinnän kautta on haastanut paitsi oppimisympäristöä kouluissa, myös lasten ja nuorten tapaa ajatella ja oppia.
***
Helsingissä kuultiin äskettäin kaupungin suunnitelmasta poistaa painotettu opetus kouluista, toisin sanoen poistaa mahdollisuus oppia enemmän joitain aineita, vaikkapa musiikkia, liikuntaa, taideaineita tai matematiikkaa. Perheet ja vanhemmat olivat kauhuissaan. Miksei lapsemme saa käydä musiikki- tai liikuntaluokkaa? Siellä on kaikki kaveritkin!
Tällä ilmeisesti ajateltiin korjattavan koulujen eriytymistä hyviin ja huonoihin kouluihin Helsingissä. Ajateltiin että jos poistetaan vaihtoehto perheiltä ja koululaisilta hakea ja päästä kouluihin mihin nuoret haluavat mennä eri ainepainotusten perässä heidät voidaan kätevästi pakottaa pysymään oma alueensa koulussa. Ajatus tuntuu uskomattomalta: vuonna 2023 paras idea, jonka opetuksen virkamiehet – ja poliitikot – Helsingissä keksivät, on poistaa liika valinnanvapaus sekä aineiden että koulun valinnassa. Nyt painotetun opetuksen poistamiselle onkin otettu aikalisä.
Onko Helsingin kouluissa suuntaa hyviin ja huonoihin kouluihin? Siinä mielessä kyllä, että on kouluja, joissa todistusten keskiarvot ovat huonompia kuin joissain toisissa. Syitä on monia. Varmasti tekijänä on se että joissain kouluissa on enemmän, jopa enemmistö S2-oppilaita, eli oppilaita joille suomi on toinen kieli. Jos osaa suomen kieltä selkeästi huonommin kuin suomenkielinen oppimissuunnitelma edellyttää on vaikeaa tai joskus mahdotonta pysyä vauhdissa. Miten ymmärtää vaikeita asioita, uusia teoreettisia käsitteitä jos kieli ei aukene.
Heikko koulumenestys voi olla yhteydessä myös siihen, ettei perheessä osata, tai ymmärretä tukea tai patistaa koulunkäyntiin kenties siksi että vanhemmat eivät ole käyneet kouluja, eivät ymmärrä sen merkitystä, tai eivät ehdi tai osaa paneutua asiaan. Näin voi olla maahanmuuttajataustaisissa perheissä mutta myös kantasuomalaisissa sekä Helsingissä että ympäri Suomea.
Peruskoulujärjestelmämme jalo ajatus on ollut, että kaikki saavat samat mahdollisuudet. Kun tasokurssijärjestelmät, joita itse kävin 1980-luvulla, poistettiin, oli varmasti keksittävä monenlaisia keinoja nostaa kaikki samalle tasolle. Ja mitä sitten tehdä heille, jotka pärjäävät erinomaisesti, miten pitää heidät motivoituina?
Usein oppimisessa on valitettavasti jääty jälkeen heti koulun oven avautuessa ensimmäiselle luokalle. Varhaiskasvatukseen on siksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota sekä niin että maahanmuuttajataustaiset lapset saavat paremmat mahdollisuudet oppia suomen kieltä jo siellä, ja niin ettei väliinputoajaryhmiä tule muita. On myös kehitettävä oppimisen tukea, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa avun.
Koulutuksen perusasiat on laitettava kuntoon. Jos perustassa on vinoutumia siksi että olosuhteet ja ympäristö ovat radikaalisti muuttuneet, on arvioitava uudelleen rakenteita ja tuettava perustaa tarvittavalla tavalla.
Oppimisen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ja tulevina vuosina on kiinnitettävä erityishuomiota peruskoulun vahvistamiseen. Oppilaiden on saavutettava riittävä osaaminen jatko-opintoihin. Kokoomus haluaa, että valtakunnallisesti määritellään tiettyjen taitotasojen yhdenmukaiset osaamisen arviointikriteerit. Peruskoulun päättävältä oppilaalta on edellytettävä perustaitojen vähimmäistason hallintaa.
***
Kokoomuksen juuri julkaistu koulutuspoliittinen ohjelma pyrkii oppimistulosten vahvistamiseen ja suomalaisten koulutustason nostamiseen. Tässä muutama nosto Kokoomuksen ohjelmasta tehtäväksi:
Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja tehdään toimenpiteitä, joilla entistä useampi maahanmuuttajataustainen lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Tuodaan lisää kielten oppimista leikin keinoin varhaiskasvatukseen.
Vahvistetaan perusopetuksen laatua vakiinnuttamalla laatu- ja tasa-arvorahoituksen määrärahataso. Perusopetuksen alakoulun opetukseen tuodaan enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen lisäämällä vuosiviikkotunteja.
Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja nostetaan. Lisätään muuntokoulutusta, jotta useammalla ammattilaisella on mahdollisuus saavuttaa varhaiskasvatuslain edellyttämä kelpoisuus. Uudistetaan varhaiskasvatuksen palvelusetelimalli turvaamaan perheiden valinnanvapautta ja yhdenvertaisuutta
Toteutetaan joustavaa perusopetusta, jotta kaikki saavuttavat peruskoulussa riittävät tiedot ja taidot ja myös opinnoissaan hyvin menestyvien oppilaiden yksilölliset tarpeet on huomioitava. Uudistetaan tuki jotta oppilas on oikeutettu tukiopetukseen, osa-aikaiseen ja kokoaikaiseen tukeen.
Lukiolaisten hyvinvointia tuetaan, tukiopetus kirjataan lakiin ja varmistetaan riittävä ohjaus, erityisopetus ja opiskeluhuolto. Jatketaan ylioppilastutkinnon kehittämistä siten, että se mahdollistaa korkeakouluihin pääsyn yhtenä merkittävänä väylänä. Mahdollistetaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen.
Jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa. Kokoomus haluaa, että jokainen nuori saavuttaa vähintään toisen asteen tutkinnon.
Varmistetaan riittävän opetuksen ja ohjauksen määrä ammatillisessa koulutuksessa. Turvataan tukea tarvitsevien nuorten toisen asteen ammatillinen koulutus ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Kirjataan lainsäädäntöön oikeus erityis- ja tukiopetukseen. Kannustetaan valmistuneita hakeutumaan korkea-asteen opintoihin.
Tavoitellaan nykyistä selkeämmin työelämän tarpeisiin vastaavan ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja kehitetään rahoitusjärjestelmää kannustamaan koulutuksen järjestäjiä varmistamaan, että opiskelijat suorittavat tutkinnot sekä työllistyvät.
Helpotetaan englanninkielisten koulutusten järjestämislupien myöntämistä. Kehitetään polkuja kansainvälisestä koulutuksesta työelämään ja tuetaan suomen kielen oppimista sen aikana.
Lisätään kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja parannetaan heidän valmiuksiaan työllistyä Suomeen. Kasvatetaan yliopistojen aloituspaikkamääriä, jotta etenemme kohti 2030 tavoitetta korkea-asteen koulutuksen suorittaneille. Laajennetaan pienempien osaamiskokonaisuuksien tarjontaa. Luodaan korkeakouluille taloudelliset kannusteet kasvattaa kansainvälisten opiskelijoiden määrää. Parannetaan kv-opiskelijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia työllistyä Suomeen.
***
Kokoomuslaiseen arvopohjaan kuuluu vahvasti sivistys ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Sivistys on avain parempaan tulevaisuuteen. Meille sivistys tarkoittaa sitä, että jokaisella on lähtökohdistaan riippumattomat mahdollisuudet kehittää itseään ja tavoitella unelmiaan läpi elämän. Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokainen saa tarpeidensa mukaisesti tukea ja yhtäläiset mahdollisuudet edetä. Kokoomuksen koulutuspoliittinen ohjelma esittelee kokoomuslaisen näkemyksen koulutuspolitiikasta 2030-luvulle. Koko ohjelma löytyy täältä:
https://www.kokoomus.fi/koulu-on-oppimisen-paikka-kokoomuksen-koulutuspoliittinen-ohjelma-2023/
***
Nina Suomalainen 