talous
Vaalit 2023: Sananen Suomen taloudesta
Jokainen, joka on ollut puoliksikaan hereillä viimeaikaisten talousuutisten äärellä, tietää että Suomen talous on heikoissa kantimissa. Huteralla pohjalla. Kuralla. Suunta alaspäin.
Valtion lainapotti on kasvanut viime vuosina kestämättömälle tasolle. Valtion budjetissa on ensi vuonna 8 miljardin vaje. Se tarkoittaa, että Suomi kuluttaa ensi vuonna, siis tätä menoa vuosittain, kansalaistensa hyvinvointiin 8 miljardia enemmän kuin meillä on varaa. Ajatelkaa jos eläisimme perheessä näin: joka vuosi kymmenesosa talouden juokseviin kuluihin tarvittaviin menoista lainataan pankista.
Valtio voi ottaa lisää velkaa turvallisesti niin kauan kuin on vahvat odotukset, että pian talous lähtee kasvuun, työllisyys kasvaa, ja talouden pyörät lähtevät pyörimään. Suomen probleemi on siinä, että näkymien esteenä on rakenteelliset ongelmat. Kivenä kengässä ovat pula työvoimasta sekä ikääntyvän väestön osuuden kasvu väestöstä, mikä tarkoittaa että julkisten hoivamenojen suunta on ylöspäin ja työvoiman määrän suunta alaspäin.
Ja ne lainankorot. Kaikki asuntovelalliset ja muut luottojaan pankeille takaisin makselevat tietävät mitä korkojen nousu tekee kuukausittaisille maksuosuudelle kun euribor ei enää ole miinusmerkkinen. Ei ole vaikeaa ymmärtää valtion velan korkojen tilanne on ja kuka niitä maksaa. Valtio, eli me eli veronmaksajat.
Totta on, että edelliset pari vuotta ovat olleet vaikeita ja lainarahan avulla on pidetty taloutta pystyssä silloin kun koronan aikana yhteiskunta oli kiinni. Ukrainaan kohdistuvat hyökkäyssodan seuraukset taas ovat kohottaneet inflaatiota ja kaikesta maksetaan enemmän, myös valtio ja kunnat.
Mutta suurin ongelma on siinä, että nykyinen hallitus ei odottanut talouden väsähtämistä ennen kuin lainarahaa alettiin jakaa. Julkisten varojen kulutusjuhla alkoi heti tämän hallituskauden alussa 2019. Jokainen viidestä hallituspuolueesta sai ehdottaa lisäisiä julkisia menoja, ja kyllä niitä ehdotettiinkin. Kun yksi puolue sai varoja lempijuttuihinsa, toisenkin oli saatava, ja kolmannen, ja niin edelleen. Kaikkeen löytyi rahaa velalla. Vielä hallituksen viime metreillä on vallinnut sama huuma: täällä on vielä yksi tarve, ja täällä ja täällä. Vain Ähtärin pandojen kohdalla julkinen huomio oli liian suurta ja keskustan kaavailema pandatuki piti perua. Sori pandat.
Kokoomus on tehnyt yksityiskohtaisen ja konkreettisen vaihtoehtobudjetin, joka sisältää uudistuksia, joilla rakenteellisia menoja vähennetään. Tällaisia ovat asumisen tukien uudistaminen, julkisten kilpailutusten lisääminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden parantamine, monen muun esitetyn toimenpiteen lisäksi. Verotuksen painopistettä ehdotetaan siirrettävän haittaverotuksen suuntaan ja veropohjaa laajennetaan.
Vaihtoehtobudjetti ei kuitenkaan esitä vain kiristyksiä. Lisäpanostuksia ehdotetaan ansiotuloverotuksen keventämiseen, koulutuksen, hoivan ja huolenpidon resursseihin panostamiseen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamiseen kaikille, korkeakoulujen pääomittamiseen sekä turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Tässä vaihtoehtobudjetissa Suomen velkaantumineen ei kasva, vaan vähenee yli miljardin vuodessa. Jo kahden vaalikauden aikana talous vahvistuisi kahdeksalla miljardilla, eli velkaantuminen olisi paremmin tasapainossa.
Nykyisten hallituspuolueiden, kuten keskustan vaalipuheet siitä kuinka ”nyt seuraavalla vaalikaudella” talous pistetään kuntoon kannattaisi jättää omaan arvoonsa. Miten tällaisiin lupauksiin voisi luottaa, tietäen miten viimeiset neljä vuotta ovat menneet? Sdp:llä ei taas ole mitään intressiä edes laittaa velkaantumista kuriin.
Nyt kannattaa miettiä mitä haluamme Suomen tulevaisuudelta, ja miten saadaan talous järkevälle tielle mahdollisimman pian.
***
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti löytyy helposti luettavana täältä:
https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-vaihtoehtobudjetti-2023-kestavan-tulevaisuuden-valintoja/
Ja pdf-muodossa:
Luotetaan toisiimme, luotetaan suomalaiseen
Vakiokysymys ehdokkaille on, miksi haluat eduskuntaan. Olen saanut tehnyt työtä monien tärkeiden ja arvokkaiden asioiden eteen yli 22 vuoden ajan kansainvälisissä kriisinhallinta- tai ihmisoikeustehtävissä. Nyt haluan tehdä työtä mitä tärkeimmän ja arvokkaimman asian eteen – nimittäin suomalaisten hyvinvoinnin ja Suomen tulevaisuuden. Monella ehdokkaalla on siviilivirka- tai muita työtehtäviä joissa jatkaa jos ei pääse eduskuntaan ja itsekin löydän varmasti tärkeitä asioita joiden puolesta toimia tulevaisuudessakin. Mutta nyt on niin että meillä on vain tämä yksi Suomi. Sen vuoksi haluaisin käyttää osaamiseni, tarmoni, visioni ja energiani meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi seuraavan neljän vuoden ajan.
Viime vaaleissa 2011 sain yli 4330 ääntä. Sitä edellisissä vaaleissa, joissa myös olin ehdolla se olisi riittänytkin läpimenoon, mutta viimeksi ei. Sain kuitenkin niin valtavasti tukea, että koin minunlaiselleni poliitikolle olevan tarvetta ja toivetta. Tavallinen ihminen, joka yrittää mennä elämässään eteenpäin ja tukea ja auttaa toisia. Poliitikko, joka ei hyväksy mistään päin valmiiksi saneltuja mielipiteitä ja poliitikko, joka ei ole kenenkään talutusnuorassa. Poliitikko, joka jaksaa ajatella luovasti ja kaivaa esiin ratkaisuja. Poliitikko, joka kuuntelee niitä toisia tavallisia ihmisiä ja joka ajattelee yhteistä parasta, heikommatkin huomioon ottaen. Poliitikko, joka näkee kokonaisuuksia, mutta ymmärtää, että pienet asiat ovat joskus hyvinkin merkityksellisiä. Poliitikko, jonka toimintaa ohjaavat sellaiset arvot kuten välittäminen, eteenpäin pyrkiminen, inhimillisyys, kannustavuus, erilaisuuden hyväksyminen. Poliitikko, joka osaa ja uskaltaa ajatella, sanoa ja toimia itsenäisesti.
Kampanjassani olen kirjoittanut ja puhunut ulkopolitiikasta, taloudesta, pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan helpottamisesta, luovan talouden merkityksestä, luonnon ja eläinten suojelusta, puhtaan energian ja ympäristönsuojelun asioista. Niistä löytyy kirjoituksiani ja mielipiteitäni tästä blogista, vaalikoneiden videoissa ja joidenkin kampanjoiden yhteydessä. (Eläinten edustaja 2015-2019, Energiaremontti, Ei vihapuheelle.) Olen arvoliberaali, talousasioissa liberaali, mutta sosiaalisella vastuunkannolla. Ulkopolitiikka on erityisosaamisalaani työn kautta, talouden ja yrittäjyyden kysymyksissä olen pätevöitynyt poliittisissa toimissa, työelämässäkin, aiemmin kansantaloustieteen opinnoissa sekä kunnallisessa päätöksenteossa, jossa olen ollut mukana useita vuosia valtuutettuna ja lautakunnissa.
Ohjenuorani on eteenpäin ja tulevaisuuteen katsominen, ei menneeseen jumittautumista. Tarvitsemme älyllistä, innovatiivista visiota ja toimia joiden kautta uuden teknologian mallit ja tuotteet saadaan käyttöön, vaikkapa energiantuotannossa, mutta myös koulutuksessa, sairaanhoidossa, vanhustenpalveluissa. Tarvitsemme yhteiskuntaa jossa talous perustuu ihmisen osaamisen ja mahdollisuuksien esiinsaamiseen. Tarvitsemme aiempien itsestäänselvyyksien haastamista, ympäristössämme ja meissä itsessämme. Tarvitsemme työtä, yhteistyötä ja uskoa tulevaisuuteen.
Meillä on vain tämä yksi Suomi. Uskotaan siis itseemme, luotetaan toisiimme ja luotetaan suomalaiseen.
- 1
- 2
- …
- 5
- Seuraava →
Nina Suomalainen 