talous
Vaalit 2023: Sananen Suomen taloudesta
Jokainen, joka on ollut puoliksikaan hereillä viimeaikaisten talousuutisten äärellä, tietää että Suomen talous on heikoissa kantimissa. Huteralla pohjalla. Kuralla. Suunta alaspäin.
Valtion lainapotti on kasvanut viime vuosina kestämättömälle tasolle. Valtion budjetissa on ensi vuonna 8 miljardin vaje. Se tarkoittaa, että Suomi kuluttaa ensi vuonna, siis tätä menoa vuosittain, kansalaistensa hyvinvointiin 8 miljardia enemmän kuin meillä on varaa. Ajatelkaa jos eläisimme perheessä näin: joka vuosi kymmenesosa talouden juokseviin kuluihin tarvittaviin menoista lainataan pankista.
Valtio voi ottaa lisää velkaa turvallisesti niin kauan kuin on vahvat odotukset, että pian talous lähtee kasvuun, työllisyys kasvaa, ja talouden pyörät lähtevät pyörimään. Suomen probleemi on siinä, että näkymien esteenä on rakenteelliset ongelmat. Kivenä kengässä ovat pula työvoimasta sekä ikääntyvän väestön osuuden kasvu väestöstä, mikä tarkoittaa että julkisten hoivamenojen suunta on ylöspäin ja työvoiman määrän suunta alaspäin.
Ja ne lainankorot. Kaikki asuntovelalliset ja muut luottojaan pankeille takaisin makselevat tietävät mitä korkojen nousu tekee kuukausittaisille maksuosuudelle kun euribor ei enää ole miinusmerkkinen. Ei ole vaikeaa ymmärtää valtion velan korkojen tilanne on ja kuka niitä maksaa. Valtio, eli me eli veronmaksajat.
Totta on, että edelliset pari vuotta ovat olleet vaikeita ja lainarahan avulla on pidetty taloutta pystyssä silloin kun koronan aikana yhteiskunta oli kiinni. Ukrainaan kohdistuvat hyökkäyssodan seuraukset taas ovat kohottaneet inflaatiota ja kaikesta maksetaan enemmän, myös valtio ja kunnat.
Mutta suurin ongelma on siinä, että nykyinen hallitus ei odottanut talouden väsähtämistä ennen kuin lainarahaa alettiin jakaa. Julkisten varojen kulutusjuhla alkoi heti tämän hallituskauden alussa 2019. Jokainen viidestä hallituspuolueesta sai ehdottaa lisäisiä julkisia menoja, ja kyllä niitä ehdotettiinkin. Kun yksi puolue sai varoja lempijuttuihinsa, toisenkin oli saatava, ja kolmannen, ja niin edelleen. Kaikkeen löytyi rahaa velalla. Vielä hallituksen viime metreillä on vallinnut sama huuma: täällä on vielä yksi tarve, ja täällä ja täällä. Vain Ähtärin pandojen kohdalla julkinen huomio oli liian suurta ja keskustan kaavailema pandatuki piti perua. Sori pandat.
Kokoomus on tehnyt yksityiskohtaisen ja konkreettisen vaihtoehtobudjetin, joka sisältää uudistuksia, joilla rakenteellisia menoja vähennetään. Tällaisia ovat asumisen tukien uudistaminen, julkisten kilpailutusten lisääminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden parantamine, monen muun esitetyn toimenpiteen lisäksi. Verotuksen painopistettä ehdotetaan siirrettävän haittaverotuksen suuntaan ja veropohjaa laajennetaan.
Vaihtoehtobudjetti ei kuitenkaan esitä vain kiristyksiä. Lisäpanostuksia ehdotetaan ansiotuloverotuksen keventämiseen, koulutuksen, hoivan ja huolenpidon resursseihin panostamiseen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamiseen kaikille, korkeakoulujen pääomittamiseen sekä turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Tässä vaihtoehtobudjetissa Suomen velkaantumineen ei kasva, vaan vähenee yli miljardin vuodessa. Jo kahden vaalikauden aikana talous vahvistuisi kahdeksalla miljardilla, eli velkaantuminen olisi paremmin tasapainossa.
Nykyisten hallituspuolueiden, kuten keskustan vaalipuheet siitä kuinka ”nyt seuraavalla vaalikaudella” talous pistetään kuntoon kannattaisi jättää omaan arvoonsa. Miten tällaisiin lupauksiin voisi luottaa, tietäen miten viimeiset neljä vuotta ovat menneet? Sdp:llä ei taas ole mitään intressiä edes laittaa velkaantumista kuriin.
Nyt kannattaa miettiä mitä haluamme Suomen tulevaisuudelta, ja miten saadaan talous järkevälle tielle mahdollisimman pian.
***
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti löytyy helposti luettavana täältä:
https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-vaihtoehtobudjetti-2023-kestavan-tulevaisuuden-valintoja/
Ja pdf-muodossa:
- 1
- 2
- …
- 10
- Seuraava →
Nina Suomalainen 