Politiikka

Kiitos helsinkiläiset äänestäjäni!

Posted on

Tulin valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon 758:lla äänellä. Suurkiitos äänestäjäni, tukijani ja kaikki tsemppaajani!

Lähdin kisaan nopealla päätöksellä ja aikataululla. Päätös syntyi 1.3.2021 kun alkuperäiseen vaalipäivään oli kuusi viikkoa ja kun mediassa ja somessa Kokoomusta syyteltiin patakonservatiiviseksi. Vaikka tiesin että väite on täysin väärä, ja tunsin itsekin monia monia sekä liberaaleja että kokoomuslaisia talousteesejä kannattavia puolueen edustajia sekä valtuustossa että eduskunnassa, yhtäkkiä syntyi päätös: minäkin haluan tuoda taas korteni kekoon, ensin kampanjassa ja sitten politiikan teossa. Tosin mietin, että onko mahdollisuuksia edes tulla valituksi, olinhan ollut poissa politiikan väittelyistä kuuden vuoden ajan, työskennellessäni kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Että muistaako kukaan enää aiempaa poliittista aktiivisuuttani. Silti, päätin että lähden mukaan, tiimihengessä vähintään.

Ja ilmeisesti joku sentään muisti! Ja jakoi uudelleen esiintuomani tavoitteeni: säilytetään lähiluonto Helsingissä, pidetään järki taloudessa, annetaan kulttuurille mahdollisuus – ja tehdään Helsingistä hyvä asua ja elää.

Annoin Ylen vaalikoneessa vaalilupaukseni:

  1. Puolustan ja edesautan liberaalia, suvaitsevaista ja ihmisläheistä arvomaailmaa.
  2. Edistän järkevää taloudenpitoa, kohtuullisuuden periaatetta ja kestävää ja pitkäjänteistä kaupunkipolitiikkaa.
  3. Edesautan toimia luonnonsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin puolesta ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

Joten tästä se taas lähtee, tuhannet kiitokset! Nähdään ja ollaan yhteyksissä!

Minun Helsingissäni on tilaa ihmisille

Posted on Updated on

Hyvä helsinkiläinen,

Kiitos kun tulit sivuilleni. Olen ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä numerolla 357. Tärkeimpinä vaikuttiminani palata Helsingin kaupunkipolitiikkaan on se, että Helsinki on mahtava kaupunki ja haluan olla mukana tekemässä päätöksiä jotta se pysyy sellaisena – ja jatkaa kehittymistään yhä upeammaksi paikaksi asua!

Luonto- ja virkistysarvot ovat monelle meistä viihtyisän asumisen ehto. Asuinpaikan valinnassa yksi tärkeimmistä vaatimuksista monelle on luonnon läheisyys. Itse asun Paloheinässä, ja meillä on heti ovelta mahtavat viheralueet. Mutta uskallan sanoa että näin on lähes joka puolella Helsinkiä! On meri, puistot, metsät, jokea, niittyjä, peltoa. Kuinka monessa pääkaupungissa voi lähteä melomaan merelle, ratsastamaan useassa paikassa, kilpailemaan vinttikoiraradalla, kitkemään omalle palstalle, golfaamaan, ja mitä kaikkea näitä nyt onkaan! Luonto ja sen läheisyys on kilpailuvaltti asukkaita houkuteltaessa. Mielestäni kuitenkin rannoilla ja metsissä ja puistossa olisi tilaa kahviloille ja ravintoloille, luontoarvoja kunnioittaen. Rakentamisen vaatimukset ajavat vaikeisiin päätöksiin, mistä saa ottaa viheraluetta asuinalueelle tai täydennysrakentamiseen. Itse haluan olla tältä osin kriittinen: vähä vähältä viheralueiden nakertaminen ei voi olla linjana, ajatellen ’ettei kukaan huomaa’. On pidettävä linja, minne rakennetaan ja minne ei, ja miten alueet palvelevat ihmisten hyvinvointia.

Entä kulttuuri? Näin pandemia-aikana ei ole ollut helppoa kulttuurin ammattilaisille saada elantoaan, eikä tietty meille harrastajillekaan, vaikka meillä puute on ollut ennemmin virkistyksellinen. Helsingissä on normaaliaikana hienoja laadukkaita kulttuuritapahtumia ja ruohonjuuritoimintaa. Kirjastojen palvelut ovat ensi luokkaa, tilausmahdollisuuksineen. Itse pidän erityisesti pienempimuotoisista kulttuuritapahtumista, konserteista ja näyttelyistä kuin massatapahtumista, vaikka niitäkin on kiva olla. Mahdollisuuksia erilaiseen kulttuuriin kannattaa lisätä.

Toisaalla tällä sivustolla kirjoitan pitemmin taloudesta. Helsingin kuntaveroprosentti on onneksi pysynyt kohtuullisen ’matalana’, nyt vuonna 2021 se on 18%. Tätä etua kuitenkin mitätöivät korkeat asumisen kulut. Kaupungin asioista päätettäessä on muistettava ettei mikään raha ole automaattista. Kaikkiin menoihin on löydyttävät vastaavat tulot. Haluan painottaa tasapainoa niin ettei kaupungin varoja hassata sinne tänne, ja jokaisen uuden – ja miksei vanhankin – menoerän kohdalla harkitaan: mikä on tämän toiminnan vaikutus ihmisten hyvinvointiin? Onko se niin merkittävä että kulu on perusteltavissa, ja onko vaikutus pysyvämpi, vai lyhytaikainen? Itsekin haluan muistaa ohjenuorana: pidetään järki ja kohtuus kaupungin taloudenpidossa – mutta kaupunki on meitä ihmisiä varten ja sen vuoksi inhimillisyys päätöksenteon perustana.

Olen toiminut vuosina 2009-2012 kaupunginvaltuutettuna, kiinteistölautakunnan varapuheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. 2012 jälkeen olin poissa Suomen politiikasta intensiivisen ulkomailla työskentelyni vuoksi (toimin Bosnian Etyjin kriisinhallintaoperaation varapäällikkönä ja sen jälkeen Pohjois-Makedonian Etyj-operaation päällikkö). Kotini on ollut jo 16 vuoden ajan Helsingin Paloheinässä. Nyt kun ulkomaan työskentelyni on vähemmän intensiivistä, ja päättyy joka tapauksessa alkuvuodesta, haluan lähteä uudelleen mukaan kuntapolitiikkaan.

Eräässä vaalikoneessa pyydettiin kolmea vaalilupausta. Nämä ovat lupaukseni:

  1. Puolustan ja edesautan liberaalia, suvaitsevaista ja ihmisläheistä arvomaailmaa.
  2. Edistän järkevää taloudenpitoa, kohtuullisuuden periaatetta ja kestävää ja pitkäjänteistä kaupunkipolitiikkaa.
  3. Edesautan toimia luonnon ja luonnonsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin puolesta ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

Toisessa vaalikoneessa kysyttiin esikuvia. Minulle esikuvia ovat Minna Canth, Rosa Parks, Jane Goodall, Marie Curie, ja Winston Churchill. He olivat kukin aikansa visionäärejä ja toimivat vankkumatta omien tavoitteidensa ja arvojensa edistämiseksi, usein huolimatta valtavista esteistä tiellään tai suoranaisesta vastustuksesta. He kaikki pitivät ohjenuorinaan ihmisarvoa, oikeuden toteutumista ja visionäärisiä tavoitteita.

Jatketaan työtä viihtyisän oman kaupunkimme puolesta, jotta se on tulevaisuudessakin oikea ihmisten kaupunki!

Minun Helsingissäni…

Posted on

Minun Helsinkini on suuri, ja pieni

Posted on Updated on

Tervehdys hyvä helsinkiläinen!

Päätin lähteä ehdolle tämän vuoden kuntavaaleihin. Miksi? Siksi, että koen liberaalin arvomaailman tarvitsevan puolustajia niin maailmalla, Suomessa, kuin kotikonnuillamme täällä Helsingissä. Haluan olla mukana rivissä, aktiivisena toimimassa ja tsemppaamassa muita samanhenkisiä.

Minun Helsinkini on samaan aikaan suuri, ja kuitenkin aika pieni. Meillä voi kävellä, fillaroida, veneillä, kulkea aarnimetsässä tai uida meressä – tai joessa! Monet meille tavanomaiset asiat, kuten vapaus liikkumiseen ja luonnon läheisyys, eivät ole mahdollisia tai edes turvallisia kaikissa maailman pääkaupungeista. Helsingin rakastettavat piirteet, ne jotka tekevät siitä samaan aikaan suuren, ja kuitenkin melko pienen, ovat arvokkaita ja säilytettäviä.

Myös kaupunkipolitiikka on täynnä pieniä ja suuria päätettäviä asioita, strategioista veroihin ja maksuihin, yleiskaavasta yksityiskohtaisiin kaavoitus-, rakentamis- tai investointipäätöksiin, ja resurssien jakamista opetukseen, lastensuojeluun, vanhuspalveluihin, kulttuuriin, liikuntaan, ja moneen muuhun tärkeään asiaan. Kuntapäättäjälle asioita tulee eteen laidasta laitaan. Vaikka etukäteen on mahdotonta kertoa mitä mieltä on kaikista eteen ehkä tulevista asioista, haluan tuoda esiin näkökohdat joita itse käytän päätöksenteossa, nimittäin arvot, järki ja tasapainoinen harkinta, sekä etujen, haittojen ja riskien punnitseminen.

Omat ohjenuorani ovat: inhimillisyys, luonnon ja eläimien kunnioittaminen, suvaitsevainen maailmankatsomus, pyrkimys ymmärtää ihmisiä ja välttää tuomitsemista, erilaisuuden hyväksyminen, kuten yrittämisen edellytysten mahdollistaminen, tasapainoinen ja suunnitelmallinen taloudenpito, kohtuullisuuden periaate, ilmastonmuutosta torjuvat ratkaisut, laadukas koulutus, ja kulttuurin arvostaminen voimavarana. Ja ylipäätään järjenkäyttö ja vakaa harkinta päätöksenteossa! Ensi reaktio ei useinkaan ole järkevää eikä saa aikaan pitkäjänteistä politiikkaa. Vastaukset eivät ole helppoja tai nopeita – ainakaan silloin kun pyritään saamaan aikaan pysyvämpiä ratkaisuja.

Kansainvälisyys on minun sukupolvelleni tärkeä löytö, jota haluamme ylläpitää. Nuoremmille se on varmasti jokapäiväinen asia, ilma jota hengittää. Tänä päivänä moni on paitsi matkustellut, myös asunut tai työskennellyt ulkomailla, kenties palannut, tai tänäkin päivänä työskentelee tai asuu osin muualla kuin Suomessa. Oma työni on ollut jo vuosia Suomen rajojen ulkopuolella, etupäässä kriisinhallintatehtävissä Balkanilla, ja nyt kansainvälisen rikosoikeuden asioiden parissa Genevessä. Kotini on silti Helsingin Paloheinässä nyt jo yli 16 vuoden ajan ja pendlaan säännöllisesti Paloheinän kotini ja ulkomaan työpaikkani välillä.

Minun Helsinkini on erilainen kuin mikään muu paikka Suomessa tai maailmalla, siksi että olemme samaan aikaan suuri, ja kuitenkin aika pieni. Ja koska me helsinkiläiset haluamme pitää Helsinkimme ihmisenkokoisena ja ihmisennäköisenä paikkana elää ja asua.

Toivottavasti tavataan kevään aikana joko kasvotusten tai online-tilaisuuksissa.

Toivotan sinulle hyvä helsinkiläinen, mukavaa kevään jatkoa!

Nina Suomalainen

#MinunHelsinkini

#HelsinkiTykkään

#HelsinkiAsioita