Politiikka

Vaalit 2023: Suomen jatkettava Ukrainan tukemista

Posted on Updated on

Tämän hetken akuutein Suomea ja lähialueitamme koskettava turvallisuuskysymys on Ukrainaa vastaan suunnattu hyökkäyssota ja mitä me Suomessa voimme tehdä Ukrainan auttamiseksi. Seuraavassa ajatuksiani Suomen prioriteeteista.

Ukrainaa on tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Sotilasasiantuntijat keskustelevat päivittäin siitä mitä Ukraina tarvitsee ja mitä sille voidaan toimittaa ja kuinka nopeasti. Leopard-panssarivaunut on juuri nyt tapetilla, Suomikin voi niitä toimittaa jossain määrin, tai vähintään koulutusta niiden käyttöön ja henkilöstötukea. Nato-kumppanimaiden kanssa tehdään läheistä yhteistyötä siinä mitä ja kuinka paljon. Prioriteettina on oltava Ukrainan sotilaallinen tukeminen hyökkäystä vastaan suoraan Suomesta ja yhdessä Euroopan maiden ja Nato-kumppanien kanssa. Nykyisen tuen taso ei ole tarpeeksi, on mietittävä mitä voimme tehdä vielä enemmän.

Sotarikosten tutkinta ja todisteiden kerääminen on tärkeää juuri nyt, jotta sotarikoksiin syyllistyneet saataisiin vastuuseen. Valitettavasti tämä on hidasta työtä, eikä rikosoikeudellisia prosesseja voida taata, mutta tässä on tapahtunut edistystä. Ukrainan oma syyttäjälaitos on ensisijainen toimivaltainen viranomainen ja se on jo käsitellyt tapauksia yksittäisten venäläisten sotilaiden osalta. Valitettavasti tuomiot jäävät vähäisiksi suhteessa Venäjän hyökkäykseen ja tehtyihin sotarikoksiin.

Toimivaltainen kansainvälinen toimielin on Haagissa sijaitseva Kansainvälinen rikostuomioistuin, joka kerää materiaalia Ukrainassa tapahtuvista sotarikoksista. Se voi nostaa syytteitä sotarikoksiin syyllistyneitä henkilöitä kohtaan ja toivottavasti näin tulee tekemään jo tänä tai ensi vuonna. On myös vaatimuksia erityisen kansainvälisen erityistuomioistuimen perustamiseksi joka voisi käsitellä Venäjän tekemää hyökkäyssotarikosta, ja asettaa syytteeseen vastuuhenkilöitä, kuten Venäjän presidentin ja muita päättäjiä. Useat EU-maat ovat myös mahdollistaneet yksittäisten henkilöiden syyttämisen omissa oikeusistuimilla ottamalla käyttöön nk. universaalin tuomiovallan, vaikka näitä tapauksia ei vielä käynnissä. Vaikka oikeusprosessit eivät tuo nopeita ratkaisuja, niiden rooli on ehdottoman tärkeä jotta rikosvastuu voi toteutua sodan päättymisen jälkeen. Suomen on oltava mukana vahvistamassa rikosoikeuden mekanismeja.

Sanktiot hyökkääjää vastaan ovat oleellisia ja EU on asettanut jo yhdeksännen sanktiopaketin. Kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvissä sanktioissa mukava on valtava määrä tuotteita, materiaalia ja yhteistyötä, jotka on kielletty unionin ja Venäjän toimijoiden välillä, sekä yksityisiin henkilöihin kohdistuvia sanktioita ja toimia. Sanktioiden toimivuudesta väitellään ajoittain, mutta se että kaiken yhteistyön annettaisiin jatkua kuin aiemmin olisi erittäin ongelmallinen lähestymistapa tilanteessa, jossa eurooppalaista valtiota vastaan on aloitettu täysimittainen sotilaallinen hyökkäys ja sen kansalaisia surmataan. 

Euroopan unionin ja jäsenmaiden asettamat öljyn ja kaasun tuontikiellot ovat myös välttämättömiä. On totta että niillä on negatiivisia vaikutuksia moneen EU-maahan, mutta tämä on tilaisuus lopettaa energiariippuvuus Venäjästä meidän ja koko Euroopan pitempiaikaisen turvallisuuden takaamiseksi.

Humanitaarista apua tarvitaan valtavasti Ukrainassa. Apua kanavoidaan järjestöjen kautta ja googlaamalla ’Ukrainaa auttavat järjestöt’ löytyy monia joiden kautta tavallinen kansalainen voi auttaa, esim. Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry, Kirkon ulkomaanapu ja monia muita. Suomeen tulleita ukrainalaisia voi myös auttaa järjestöjen kautta ja vapaaehtoistoiminnalla.

Kuten presidentti Niinistö uudenvuoden puheessaan sanoi, oikeudenmukainen rauha on oltava päämääränä näin sodankin aikana. On Ukrainan ja ukrainalaisten päätettävissä milloin siitä voidaan alkaa neuvotella. Suomen tulee kaikin tavoin yhdessä Euroopan unionin kanssa tukemaan ukrainalaisten pyrkimyksiä maansa itsenäisyyden takaamiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Vaikka kaikki yhteydenpito Venäjän kanssa on nyt jäissä, on silti mietittävä missä foorumissa jollain aikajänteellä Venäjän kanssa voitaisiin keskustella. Yksi tällainen on Etyj eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, jossa on mukana kaikki Euroopan alueen maat Ukraina mukaan lukien sekä muut entiset neuvostotasavallat, ja Yhdysvallat ja Kanada. Etyj on kriisimoodissa kuten suuri osa kansainvälisistä järjestöistä johtuen etenkin Venäjän hyökkäyssodasta ja muistakin maailmanpolitiikan syistä, mutta se on kuitenkin foorumi jossa on mahdollista välittää viestejä ja jopa keskustella kaikkien maiden edustajien kanssa. YK:n rooli taas on ongelmallinen, johtuen siitä että hyökkääjävaltio Venäjä on turvaneuvoston varsinainen jäsen, elimen jolla olisi mahdollisuus määrätä ottaa kantaa tilanteeseen ja päättää toimenpiteistä tilanteessa jossa yksi valtio käy hyökkäyssotaa. Nyt turvaneuvosto on lamaantunut johtuen Venäjän roolista siinä.

Kansainvälinen yhteistyö on nyt mitä oleellisinta sellaisten maiden välillä jotka ovat liittoutuneet hyökkäystä vastaan. On pidettävä yllä yhteistä henkeä ja konkreettisia toimia Ukrainan puolustamiseksi. Keskeinen foorumi on tietenkin Nato jonne Suomi toivottavasti pääsee liittymään mahdollisimman pian. Liittymisen ratifiointeja odotellessa Suomen puolustusvoimat on onneksi vahvasti mukana valmistelutyössä Naton toimijoiden kanssa, ja tämä sotilaallinen valmistelu ja yhteistyö etenee vahvasti, näin olen kuullut asiaa tuntevilta.

Vuoden 2022 aikana Suomen kansa osoitti että se on yhtenäinen Ukrainan auttamisessa. Ukrainan tapahtumien myötä olemme tunnistaneet myös mahdolliset omaan maahamme kohdistuneet uhat ja lähteneet vahvistamaan omia toimiamme turvallisuutemme eteen. Kuten Ruotsissa todettiin talvisodan aikana ’Finlands sak är vår’, voimme nyt todeta vakavalla mielellä että myös Ukrainan asia on meidän.

This entry was posted in Blogit, Eurooppa, Kansainvälinen toiminta, Politiikka, Ulkopolitiikka, Vaalit 2023 and tagged , , , .

Hyvää uutta vuotta 2023 kaikille

Posted on Updated on

Hyvät ystävät,

Uuden vuoden alussa on tapana muistella mennyttä vuotta, sen kokokohtia ja tapahtumia. Tämän uuden vuoden 2023 alussa voi todeta, että kun edelliset muutamat vuodet olivat haastavia, vuosi 2022 oli vaikea, jopa traaginen.

Naapurivaltiomme kohdistama hyökkäyssota eurooppalaiseen itsenäiseen valtioon on järkyttänyt meitä kaikkia. Me suomalaiset monesti ajattelemme että eihän joku asia voi tapahtua, koska se ei ole oikein tai mitenkään järkevää ja loogista. Helmikuun 24:nä alkaneet tapahtumat ovat meistä järjenvastaisia. Miten on mahdollista että eurooppalaiseen pääkaupunkiin ammutaan sadoittain ohjuksia ja sitä lähestyvät panssariajoneuvot? Miten on mahdollista että pyöräilevä siviili teloitetaan tuosta vain ja kellareissa kidutetaan vangittuja kyläläisiä? Kaikki tämä on saanut minut ja miljoonat muut pohjattoman surulliseksi ja jopa voimattomaksi.

Vuoden 2022 aikana Suomen kansa kuitenkin osoitti että se on yhtenäinen sekä Ukrainan auttamisessa että vastustamaan mahdollista meitäkin kohtaan suunnattua uhkaa. Ukrainalaisille annettiin ja annetaan tukea monin tavoin, Suomessa ja Ukrainassa. Suomalaiset myös päättivät vain muutaman viikon sisällä että tarvitsemme liittolaisen uhkaa vastaan.

Kansalaismielipiteen avittamana maamme päättäjät pystyivätkin vihdoin muodostamaan myönteisen kannan puolustusliitto Natoon liittymiseksi. Presidentin johdolla hallitus tuli vihdoin sille kannalle että Suomen on haettava Natoon. Nyt jäsenyyshakemuksen odottaessa viimeisiä ratifiointeja, uskon että diplomaattimme tekevät kaikkensa jotta Suomen liittyminen Natoon toteutuu lähikuukausina.

Kuten presidentti Niinistökin uudenvuoden puheessa sanoi, oikeudenmukainen rauha on oltava päämääränä näin sodankin aikana. On Ukrainan ja ukrainalaisten päätettävissä milloin siitä voidaan alkaa neuvotella. Suomen tulee kaikin tavoin yhdessä Euroopan unionin kanssa tukemaan ukrainalaisten pyrkimyksiä maansa itsenäisyyden takaamiseksi ja jälleenrakentamiseksi.

Myös useat muut haasteet ryöpsähtivät silmille vuoden 2022 aikana.

Korkea inflaatio näkyy nyt joka paikassa. Se näkyy ruoanhinnan nousuna, polttoaineiden hinnoissa, lainojen koroissa, ja sähkön ja kaasun hinnan nousuna sietämättömälle tasolle. Nykyiset hallituksen valmistelut on käynnistetty viime tipassa, eivätkä useat tehdyt päätökset ole kohdistettu heihin joilla on suurin tarve, vaan rahaa ripotellaan tasaisesti kaikille kuten ylimääräinen lapsilisä ja sähkölaskun tuki.  Moni tietenkin ottaa tuen vastaan jos sellaisen valtio antaa ja tarpeeseen se aina menee. Mutta on heitä joilla vaikkapa lämmityksen sähkölasku on aiemminkin ollut reilusti yli sata euroa kuussa. Nyt ylimenevä osa ilmeisesti katetaan valtion varoista, toisin sanoen otetaan valtion velkaa tähänkin. Tässä näkyy hallituksen laiska ote valmistelussa ja täydellinen piittaamattomuus valtion velasta.

Sähkön hintaan liittyvät toimenpiteet tulevat myöhään, virkamiesten mukaan määräys päätösten valmisteluista tuli joulunalusviikolla. Tämä tuntuu käsittämättömältä hallinnon ja politiikan johtamiselta. Ei voi vain odottaa että virkamiehet itsekseen keksivät valmistella päätökset. Pitää olla  viitseliäisyyttä johtaa poliittisia päätöksiä etukenossa etenkin näin kriisiaikaan.

Terveydenhuoltomme ongelmat ovat tiedossa. Silti loppuvuoden kiireellisen hoidon ja päivystyksen tila on sekin yllättänyt päättäjät. Politiikassa vaikka tarkoitus olisi hyvä, se ei tarkoita että tehtyjen päätösten vaikutukset ovat positiivisia, vaan joskus päinvastoin. Hoitajamitoituksen nosto kuulosti ehkä hyvältä, kukapa ei toivoisi että terveydenhoito- ja hoivapaikoissa olisi enemmän hoitajia per potilas. Mutta politiikan päätöksiä ei voi perustella hyvillä aikomuksilla tai toiveilla. Nyt on hoivapaikkoja jotka eivät ole halunneet pitää oviaan auki koska vaadittu mitoitus ei ehkä täyty ja seurauksena on ollut suurempi kuormitus muualla. Toki hoitajista on pulaa muutoinkin. Mutta toiveajatteluun perustuvalla päätöksellä on ollut päinvastainen vaikutus.

Migrin eli maahanmuutoviraston viimeaikoina julkitulleet päätökset ovat outoja. Henkilö joka työskentelee alalla jossa meillä suurin työvoimapula, joutuu syynäyksen ja tutkinnan kohteeksi olemattomin perustein, ja elämään epävarmuudessa siitä saako hän ehkä töitä ja jäädä Suomeen. Loppujen lopuksi tämäkin henkilö äänesti jaloillaan ja lähti muualle töihin, vaikka olikin saanut koulutuksen Suomessa. Monia muita samankaltaisia tapauksia on. Nyt uusi Migrin johto vakuuttaa selvittävänsä virkamiesten menettelyjen logiikan. Kysymys onkin, mikä on Migrin tehtävä: pitää mahdollisimman monta ulkomaalaista pois Suomesta, vai edesauttaa siihen että Suomi saa mahdollisimman paljon hyviä työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen, kuten myös siihen että humanitaarinen maahanmuutto ja pakolaisina tulleet saavat oikeuksiin perustuvaa kohtelua ja pääsevät pian mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Jengiytyminen Suomessa on todellisuutta. Enää ei voida väittää että ei kai meillä. Lisäksi nuorten väkivalta on saanut järkyttäviä piirteitä. Meillä ei ole varaa ajatella että ’ainahan nuoret nahistelevat’ tai ’pojat on poikia’. Julmaa väkivaltaa ovat käyttäneet poikien lisäksi myös tytöt. Eikä kyse ole vain näistä nk. ’nahistelijoista’ jotka joutuvat rikoskierteeseen, vaan ennen kaikkea heidän uhreistaan, muista lapsista ja nuorista jotka joutuvat elämään pelon ilmapiirissä. Meidän aikuisten on oltava parempia jotta lapsille ja nuorille taataan turvallinen koulu-, harrastus- ja vapaa-ajan ympäristö.

Olemme viime viikkoina jälleen todenneet surullisen suomalaisen todellisuuden: lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan. On surullista miten tätä yhä tapahtuu tässä mittakaavassa tai samojen henkilöiden tekemänä, ilman että kukaan tuntuu huomaavan tai puuttuu asiaan. Voimmeko yrittää olla parempia auttamaan, vaikkemme ehkä aina edes tietäisi ensin miten autetaan, tai kysymään mitä voisin tehdä.

Luontokato surettaa minua, ja niin monia muita. Kansainvälisessä kokouksessa päätettiin äskettäin tavoitteista luontokadon estämiseksi. Meillä Suomessa on arvokasta luontoa paljon, mutta paljon on jo hukattu. Pyritään tekemään kaikkemme jotta olemme mukana ratkaisuissa luonnon säilyttämiseksi, ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Hyvä ystävät. Näin uuden vuoden alussa olen ottanut esiin vain muutaman itseäni, ja uskon että meitä kaikki huolestuttavan asian jotka ovat tulleet esiin erityisesti juuri päättyneen vuoden aikana.

Uusi vuosi on aina kuitenkin uuden alku, ja uuden mahdollisuus. Voimme antaa itsellemme uuden vuoden lupauksen.  Yrittäkäämme olla parempia toistemme auttamisessa ja kuuntelemisessa, ja kaikessa siinä miten pyrimme ratkaisemaan lähiympäristömme sekä koko Suomen haasteita juuri tänä vuonna.

Tällä lupauksella toivotan teille kaikille hyvää ja onnellista vuotta 2023.

This entry was posted in Blogit, Politiikka, Turvallisuus, Ulkopolitiikka, Vaalit 2023 and tagged , .