Syksyistä työn tohinaa
Syksy on tullut! Yhtenä hetkenä sataa, tuulee ja tulee vilu, sitten aurinko paistaa ja pistää riisumaan päällysjakun, ja kohta taas ropsauttaa kunnon ukkoskuuron. Tämä kesä on ollut Bosniassa huonoin miesmuistiin, ja sateisin kymmeniin vuosiin. Kevään tulvat yllättivät pahasti, mutta senkin jälkeen on ollut epävakaista. Kesää ei varsinaisesti voi sanoa kylmäksi, ainakaan suomalaisen mittapuun mukaan, mutta täkäläisittäin ei ole ollut kunnon helteistä kesää.
Tänä viikonloppuna sain emännöidä harvinaista vierailua, nimittäin parikymmentä helsinkiläistä naista teki ekskursion Sarajevoon. Kyseessä oli Helsingin Kokoomuksen naisjäseniä, jotka olivat yllyttäminäni järjestäneet lähes viiden päivän matkan, omakustanteisesti. Ohjelmaan kuului Sarajevon kiertoajelua, Mostarin päiväretki, piipahdus Travnikiin, vierailu Etyjin toimistossamme ja kaupungilla kuljeskelua ja myös illallinen ihanassa Kibe-näköalaravintolassa. Matkan ohjelma tuntui tiukalta, mutta kukaan ei tuntunut valittavan, vaan kaikki leidit jaksoivat ohjelmaa aamusta iltaan. Tänä iltana lienevät o saapuneet Suomeen – kiitos vierailusta, olipa mukava kun kävitte!
Sarajevon arkeeni kuuluu muutoin näinä päivinä ihan normityöpäiviä, aloitus joskus ennen yhdeksää ja kotiinlähtö puolikuuden maissa tai jälkeen. Olemme saaneet Bosnia operaatiomme uuden päällikön, amerikkalaisen suurlähettilään, joka tapaa superaktiivisesti kolmen, neljän viikon kuluess kaikki merkittävät ministerit, kaikki puoluejohtajat, useimmat suurlähettiläät, sekä vierailee kaikissa 11ssä kenttätoimistossamme ja neljässä tilapäisessä toimistossamme, ja tapaa vielä maakunnissa paikallisia virkamiehiä, poliitikkoja ja järjestöäedustajia. Huh mikä ohjelma! Itse en onneksi kulje mukana tapaamisissa, vaan hoidan toimistomme ja järjestömme arkea, ohjelmia ja päätöksiä sillä aikaa. Olemme viime viikkoina rekrytoineet uusia ihmisiä usean Ukrainan missioon tai muihin uusiin tehtäviin lähteneiden tilalle, mikä on työllistänyt minua jonkin verran.
Pari viikkoa sitten olimme mukana auttamassa tapahtumassa, jossa neljän Balkanin maan presidentit allekirjoittivat sitoumuksen kaikkien kadonneiden ihmisten löytämiseen tehostamiseksi. Parikymmentä vuotta sotien jälkeen vielä yli kymmentuhatta ihmistä on kadonneina, todennäköisesti siis kaikki menehtyneinä. Lokakuun tulevat yleisvaalit työllistävät meitä myös, seuraamme kaikkia vaalikampanjointia, retoriikkaa, järjestelyjä jne.
Viikon päästä saan pitää vielä yhden lomaviikon, ihanaa. Vietin kesällä yhteensä kolme viikkoa lomaa, ja nyt ennen loppusyksyä ja talvea aion vielä poistua maasta viikoksi rentoutumaan. Näissä ulkomaantehtävissä kuuluu työnluonteeseen se, ettei välttämättä voi lomailla kuten ehkä haluaisi ja lomia pitää palastella. Meillä on päällikkömme kanssa työnjako, että jommankumman on oltava töissä tai vähintäänkin maassa normiviikkoina. Jos toinen poistuu vaikka työmatkallekaan, on toisen oltava paikan päällä. Joka tapauksessa syksy on siis tullut Sarajevoonkin.
(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Balkan-blogissamme, http://www.kaksinaistabalkanilla.me)
Nina Suomalainen 