11: Talousvakaus Euroopassa, meidänkin asiamme
Kuka olisi uskonut, että Euroopan talous on Suomen eduskuntavaalien kuumin puheenaihe. Mutta Euroopan talous on yhtä kuin Suomenkin talous, halusimme sitä tai emme. Tietenkin vaihtoehtona on Pohjois-Korean tie, jolloin maa voi ihan itse päättää ihan kaikista talouteen liittyvistä näkökulmista. Olisihan sekin tietenkin valinta sinänsä. Mutta ei ehkä Suomen tie kuitenkaan?
Vuoden 2008 syksyllä seurasin tarkkaan CNN:n kautta (olin tuon vuoden pääosin Haagissa Etyj-tehtävässä, joten CNN:ää tuli katsottua) Yhdysvalloissa käytyä keskustelua, kun Lehman Brothers- pankki oli kaatumassa.
Ennen sitä siellä oli jo otettu valtion valvontaan muita rahoituslaitoksia miljardeilla dollareilla. Lehman Brothersin annettiin kaatua, ja kerrannaisvaikutukset valuivat meillekin. Vuonna 2008 laman uhka Euroopassa vaan tuntui kovin kaukaiselta, vaikka USAn tapahtumien globaalista vaikutuksesta varoiteltiin. Ei sitä voinut uskoa, että yhdellä pankilla olisi niin paljon väliä, ja tietenkin muutamalla muulla rahoituslaitosten haltuunotolla.
Mutta niinhän siinä kävi, lama tuli, Suomen vienti pysähtyi täysin ja samoin rakentaminen noin puoleksi vuodeksi. Talouden kasvu oli miinusmerkkistä noin yhdeksän prosenttia vuoden ajan. No nyt ollaan päästy kasvu-uralle, vuoden alun talouskasvu on meillä jo yli kolmea prosenttia. Sen takia en toivoisi toista eurooppalaista tai suomalaista romahdusta heti perään.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kirjoitti eilen blogissaan vakausvälineestä ja takauksista Portugalille näin:
******
7.4.2011
| Olen saanut todella paljon sähköpostia ja yhteydenottoja Euroopan talousvakauteen liittyen. Asia on entistä ajankohtaisempi nyt, kun Portugali aikoo pyytää lainaa EU:lta, euromaiden vakausvälineeltä ja IMF:ltä.Monissa kysymyksissä ihmetellään, miksi meidän pitäisi lainata tai taata hommansa huonosti hoitaneita maita. Se ei tunnukaan oikealta. Niin tehdään vain, jos se on Suomen, suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin etu – vain siksi ja vain silloin.
Suomen hyvinvointi ja rikkaus perustuu vientiin. Siksi jos talous muualla pysähtyy, on se myös meidän ongelmamme. Kun Lehman Brothers -pankin annettiin kaatua syksyllä 2008 Yhdysvalloissa ja ”sijoittajat kärsivät vastuunsa”, menetti Suomi seuranneessa finanssikriisissä ja lamassa verotuloja Suomen pankin laskelmien mukaan 40 miljardia euroa. Mutta eivät Kreikalle, Irlannille tai Portugalille 5 ja 10 vuotta sitten rahaa lainanneet pankit ja eläkeyhtiöt – suomalaisetkaan – ottaneet ylisuuria riskejä pikavoittojen toivossa. Päinvastoin, euroalueen valtion velkakirjat olivat matalan riskin tuotteita, joista sai pientä korkoa. Tänä päivänä näemme, että tuo riski ja korko olivat liian pieniä. Sääntömuutoksista on nyt päätetty ja riski menettää rahansa tulee mukaan euroalueen valtionlainoihin jatkossa. Eurovaltion maksukyvyttömyys ja hallitsematon velkajärjestely viime vuonna ja nykyisessä tilanteessa johtaisi joka tapauksessa suuriin ja kalliisiin seurannaisvaikutuksiin. Riski jopa syvempään lamaan olisi olemassa – juuri kun taloutemme on päässyt kovaan vauhtiin viennin vetämänä. Jos voimme estää uuden finanssikriisin ja laman riskin vakauttamalla euroalueen lainoin ja takauksin, niin se on tehtävä. Mutta ei minkään yhteisvastuun nimissä, vaan ainoastaan suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja hyvinvoinnin puolesta. Kun asettaa tuon konkreettisen 40 miljardin verotulojen menetyksen rinnakkain huomattavasti pienempien tiukan ehdollisten lainojen ja takausten kanssa, voi ymmärtää, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Emme ole auttaneet niinkään saksalaisia tai ranskalaisia pankkeja tai edes ongelmiin ajautuneita kriisimaita. Olemme ennen kaikkea auttaneet itseämme eli Suomea turvaamaan viennin, talouskasvun, työpaikat, verotulot ja suomalaisen hyvinvoinnin. Koko kirjoitus löytyy täältä: http://www.kokoomus.fi/jyrkin_sivut/paivakirja/?x206056=4047419 ****** |
Nina Suomalainen 