12: Nato ja me

Posted on Updated on

Nato-jäsenyys on ja ei ole ajankohtainen, riippuen keneltä kysyy. Se ei ole ajankohtainen, sillä eihän meitä kukaan nyt uhkaa. Mutta juuri siksi se olisi ajankohtainen nyt, ennen kuin kukaan meitä keksisi uhata, voi myös väittää. Itse kannatan Naton jäseneksi hakeutumista sekä kansallisista turvallisuuspoliittisista syistä että kansainvälisen kriisinhallinnan näkökulmista.

EU:n 27 maasta 21 on Naton jäseniä, joten siltä osin Euroopan oma puolustus perustuu Natoon. Nato-jäsenyys ei velvoita jäseniä paikkoihin kuten Irak, eiväthän sinne kaikki jäsenet menneetkään. Jäsenyys mahdollistaisi mukanaolon tiiviisti ja integroitumisen tähän Euroopan keskeisimpään turvallisuusorganisaatioon. Meitä ei juuri nyt kukaan uhkaa (kuten tämä kulunut sanonta kuuluu ja kaikki tietävät kuitenkin että siinä puhutaan Venäjästä, onko sieltä päin uhkaa vai ei), mutta siksi nyt olisikin hyvä valaa puolustus- ja turvallisuuspoliittista perustustamme vahvemmin betoniin.

Jos katsotaan Naton saavutuksia kriisinhallinnassa, niin Naton avulla esim. Bosnian kansanmurha saatiin lopetettua, samoin Kosovon tilanne ratkaistua, koska YK (ja EU:kin yhtenä toimijana) oli hampaaton. Olen itse työskennellyt molemmilla alueilla, Sarajevossa Bosnian sodan jälkeen ja myös Kosovon sodankin aikaan, ja sitten Kosovon asioiden parissa sodan jälkeen. Naton rooli näiden konfliktien lopettamisessa ja siviilien suojelussa oli kiistaton.

Myös Suomen puolustusvoimille ja sen resursseille olisi etu, jos olisimme mukana Nato-yhteistyössä tiiviisti, jäsenenä. Nythän esimerkiksi Hornetimme harjoittelevat Euroopan maiden, toisin sanoen Nato-maiden joukkojen kanssa, tänä vuonna esimerkiksi ovat olleet Espanjassa harjoituksissa. Mutta varsinaisessa päätöksenteossa emme Natossa ole.

Myönteistä kantaa puoltaa se, että olisimme paremmin mukana Euroopan suurimman turvallisuustoimijan päätöksenteossa, sisältäpäin. Nythän esimerkiksi erään Suomen turvallisuuspolitiikan sisäpiiriläisen mukaan, Venäjäkin saa Naton asioista enemmän tietoa Nato-Venäjä-yhteistyöfoorumeiden kautta, kuin me, jotka olemme vain Partnership for Peacen jäseniä.

Vastustaisiko Venäjä jäsenyyttämme? Kolme Balttian maata ovat Naton jäseniä vaikka ovat entisiä neuvostotasavaltoja. On vaikea siksi perustella, että esimerkiksi Venäjä asettuisi vastustamaan Suomen mahdollista liittymistä.

Joten näillä perusteilla olen kannattanut Nato-jäsenyyteen suhtautumista positiivisesti. Mutta on selvää, että nykyisen presidentin aikana asia ei etene, joten hallituskaan ei voi realistisesti viedä asiaa eteenpäin.

Ja on myös selvää, että muutoinkin tarvittaisiin avoin ja faktoihin perustuva kansalaiskeskustelu hyödyistä, haasteista ja kustannuksista ennen kuin jäsenyyttä voidaan hakea. Nythän keskustelu on pitkälti hapuilua luulon ja tiedon yhdistelmän varassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s