Nina Suomalainen

25: Hallitus on vahvistanut perusturvaa

Posted on 24.3.2011 Updated on 17.4.2015

Tänään haluan ottaa esiin aiheen talous, hyvinvointi ja tuloerot. Vaalikentillä kuulee monenlaista väitettä siitä, että nykyinen hallitus ei ole tehnyt mitään. Valitettevasti väite on tietämättömän heitto. Katsotaanpa mitä hallitus on tehnyt.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vastasi 8.2.2011 opposition välikysymykseen, jossa väitettiin tuloerojen kasvaneen Suomessa länsimaista selvimmin. Koska Katainen latoi faktoja hyvin pöytään, en ala niitä itse omin samoin tässä muotoilemaan, vaan lainaan suoraan Kataista.

Koko vastaus välikysymykseen löytyy linkistä: http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx/~public/liitteet/valikysymysvastaus_08022011?folderId=~public%2Fliitteet&cmd=download

"Mitä tilastot kertovat? …

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuloerot ovat supistuneet jokaisena vuonna, jolle nykyinen hallitus on laatinut valtion talousarvion. Tuloerojen supistumiseen on osin vaikuttanut taloudellinen taantuma, mutta lisäksi hallituksen veroratkaisut, joissa on suosittu pienituloisia, perusturvaan tehdyt parannukset sekä opintotukeen tehdyt korotukset. Tänä vuonna tuloerojen supistumiseen vaikuttavat perusetuuksien sitominen indeksiin ja takuueläke.

Koska lama on vaikuttanut osaltaan tuloerojen pienenemiseen tällä hallituskaudella, pyysimme Valtion taloudellista tutkimuskeskusta laskemaan hallituksen päätöksistä seuranneet tuloerojen muutokset, johon kuuluvat tuloveronalennukset sekä tulonsiirtojen ja palvelumaksujen kehitys. Selvitys kertoo, että myös tämän hallituksen nämä päätösperäiset vaikutukset tulonjakoon ovat tällä vaalikaudella ol- leet tuloeroja supistavat. VATT:n selvitys osoittaa, että tuloerot ovat kaiken kaikkiaan supistuneet kuluvalla vaalikaudella.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet. Tämä kehitys oli kiivasta erityisesti vuosien 1995- 2007 välisenä aikana. Tässä suurimpana selittävänä tekijänä on ollut talouskasvu."

…

"Mitä olemme tehneet ja mitä on tehtävä?

Arvoisa puhemies, Tämän hallituskauden keskeinen arvovalinta oli perusturvan kehittäminen. Halusimme kohdentaa perusturvan lisäykset kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisryhmille sen sijaan, että olisimme levitelleet laajoina tulonsiirtoina pari euroa lähes jokaiselle. Yhden vaalikauden resurssit eivät ole luonnollisestikaan riittäneet kaikkien ongelmien poistamiseen.

Hallitus on tehnyt kaikkein pienimpien sosiaaliturvaetuuksien korotuksia vuositasolla noin 730 miljoonan euron edestä. Korotukset on kohdistettu kansaneläkeläisille, vähimmäispäivärahansaajille, lapsiperheille, pienimmillä työttömyysturvaetuuksilla eläjille sekä opiskelijoille.

Onko tuo 730 miljoonaa sitten paljon vain vähän? Parhaan kuvan siitä saa, kun vertaa mitä edellisillä hallituskausilla on tehty.

Edellisellä hallituskaudella näihin perusturvaetuuksien parannuksiin käytettiin 250 miljoonaa euroa. Tällä vaalikaudella on siis käytetty kolminkertaisesti rahaa kaikkein köyhimpien tilanteen parantamiseksi. Viimeisen neljän vuoden aikana perusturvaetuuksiin lisätty rahamäärä on enemmän kuin edellisen neljän hallituskauden lisäykset ovat olleet yhteensä."

…

"Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työnteon ja työllistämisen verotuksen keventämisen lisäksi ihmisiä on aktivoitu työhön etuuksien avulla. Hallituksen toteuttaman aktivointilisän suuruus työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevalle on vajaat 100 euroa kuussa.

– Kaiken ei tarvitse maksaa paljoa. Yksi hienoimpia uudistuksia on ollut antaa työttömäksi jääneelle mahdollisuus hoitaa kesken jääneet opintonsa loppuun. Jopa 12 600 suomalaista työtöntä on tarttunut tähän mahdollisuuteen. Näin saamme lisää koulutettua, tutkinnon suorittanutta työväkeä hyvinvointimme rakentamiseen. Nuorisotyöttömyyden torjuntaan panostettiin keskellä taantumaa ja huolestutta- va kehitys saatiin nopeasti kääntymään. Näin on voitu ehkäistä syrjäytymistä tulevaisuudessa.

– Yhtälailla tärkeää on ollut vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistuen kaksinkertaistaminen viimevaalikaudesta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa myös sitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus tehdä työtä.

…

– Kansaneläkkeiden tasoa korotettiin vaalikauden alussa. Se korotus nosti myös pieniä työeläkkeitä. Samalla luovuttiin kuntien kalleusluokituksesta. Näillä toimenpiteillä pääosalla pientä eläkettä saavia eläke nousi indekseineen yli 50 euroa kuukaudessa.

Kaikkein pienituloisimpien ja erityistä hoivaa vaativien veteraanien tukea on nostettu lisäksi 50 eurolla kuukaudessa.

– Ensi kuussa (ts. maaliskuussa, toim.huom.) toteutuu kaikkein pienituloisimpien kansaneläkeläisten suurin tasokorotus koskaan. Esimerkiksi kotona elämäntyönsä lasten parissa tehneet naiset, vammaiset ja nuorena työkyvyttömäksi joutuneet saavat takuueläkkeen. Pienimmät eläkkeet nousevat ensi kuussa 100 – 160 eurolla.

– Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen, erityishoitorahan sekä sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahan vähimmäistaso on korotettu työmarkkinatuen tasolle. Korotus on noin 170 euroa kuukaudessa.

– Perusturvaetuudet sidotaan ensi kuusta (ts. maaliskuussa, toim.huom.) alkaen indeksiin seuraamaan kustannusten nousua. Tällaisia etuuksia ovat mm. lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki.

– Opintorahoja korotettiin opiskelijoiden pyytämällä 15 prosentilla. Myös opintotuen tulorajoja korotettiin. Korotukset parantavat opintotuen riittävyyttä ja edistävät päätoimista ja suunnitelmallista opiskelua. Opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista on parannettu."

Näin siis valtiovarainministeri Katainen. Keskustelu tuloeroista on tärkeää, mutta sen perusteena tulisi käyttää faktoja, eikä vain mielikuvia.