Liitosta vai pakkoliitosta

Posted on

Valtuutettuja pääkaupunkiseudun kunnista sai tänään selkoa mahdollisen ylikunnallisen seutuhallinnon luomisesta. Kaksiportaista seutuhallintoa selvittäneessä raportissa mikään työryhmä ei nähnyt lisäarvoa sellaisena, että uusi hallintokerros kannattaisi perustaa. Haasteet olisivat suuret: miten taata demokraattinen edustus kunnista, uuden hallintoelimen aito toimivalta, rahoitus, joka tarvittaisiin toimivallan katteeksi, ja suhde nykyisiin kuntarakenteisiin. Byrokratia lisääntyisi, yhteistyö tai tehokkuus todennäköisesti ei.

Useimpien työryhmien mukaan seudullinen yhteistyö toimii kohtuullisen hyvin ja sitä voidaan parantaa nykyisten mallien sisällä. Tätä mieltä olivat sosiaali-, terveyspalvelu-, varhaiskasvatus-, opetus-, kuntataloustyöryhmät. Itse asiassa kansainvälisen kilpailukyvyn työryhmäkin näki, että globaaleilla markkinoilla pärjätäkseen tarvitaan seudullisen uuden rakenteen sijaan verkostoitumista ja reagointiherkkyyttä, ei yhteenliittymisiä tai uusia ylärakenteita.

Lisäarvoa seudullinen suunnitteluyhteistyö ja koordinaatio voi kuitenkin tuoda maankäyttö-, asumis-, liikenne- ja ympäristöasioissa. Näillä sektoreilla onkin jo olemassa yhteistyötä konkreettisesti Helsingin seudun liikenteen ja ympäristön osalta. Myös koko metropolialueen kaavoitus eli maankäytön suunnittelu toisi lisäarvoa, siis mitä rakennetaan minne, miten liikenneyhteydet suunnitellaan ja minne, 14 kunnan alueella.

Mutta onko suunnitelmat seutuhallinnon tiiviin kehittämisestä 14 kunnan välillä nyt sitten vaihdettava yksittäisten kaupunkien yhteenliittämiseen?

Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvitys on valmistunut ja se listaa yhdistymisen etuja ja haittoja. Mutta se ei anna vastauksia siihen, miltä yhteinen kaupunki näyttäisi. Se osa pitää visioida. Helsingin ja Vantaan valtuutetut päättävät pian – tammikuun 31.päivä – selvitysmiehen asettamisesta, ts. selvityksen jatkamisesta siitä, että yhdistyminen todella tapahtuu. Tai sitten ne eivät siitä päätä. Itse kannatan periaatteessa yhdistämisen selvittämisen jatkamista, jotta on aikaa saada kuva siitä, miltä yhteinen kaupunkimme näyttäisi, mitä se merkitsisi ja asukkaat saisivat asiasta enemmän tietoa kuin tähän mennessä. Mutta vantaalaiset päättävät parin viikon päästä itse.

Yhdistyminen tuo jo tehdyn selvityksen mukaan mahdollisuuksia: alueen kilpailukyvyn lisääntyminen, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhtenäistäminen, ym. Mutta se tuo myös riskejä, vaikkapa palveluiden ja resurssien keskittymisen Helsingin niemelle ja suurimpiin aluekeskuksiin. Omituista kyllä sosiaalinen eheytyminen voi sekä edistyä, että samaan aikaan vaarantua joidenkin alueiden ja ryhmien osalta. Ennen Vantaa oli köyhä ja Helsinki rikas, nyt on rikas kosijakin pudonnut jalustaltaan. Merkittäviä taloudellisia vaikutuksiakin asialla olisi kummallekin.

Yhdistymisen loppuraportti löytyy täältä:
http://www.hel2.fi/Helsinginseutu/seutuselvitykset/HeVa-selvitys/HeVa_loppuraportti.pdf

Helsingin Kokoomuksen johdossa on myös esitetty, että metropolialueen kuntien – Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten- yhteenliittäminen tulisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan. Meillä on tässä eri mielipiteitä jo Helsingin Kokoomuksen sisällä ja varsinkin jos mennään Espoon Kokoomuksen pariin. Minun mielestäni massiivinen pakkoliitospäätös Suomen hallitukselta ei olisi hyvä idea. Toisin sanoen olen eri mieltä ryhmämme Rautavan ja Rädyn kanssa.

Itse asiassa, en ymmärrä sitä, että Helsinki huvikseen luovuttaisi kunnallisen itsehallinnon pois itseltään hallitukselle. Vai toivooko Helsinki vain, että tuleva hallitus pakottaisi kyseiset kaupungit – Espoo, Vantaa, Kauniainen – yhteen Helsingin kanssa, ilman, että kaupunkien kansalaisilla on asiaan nokan koputtamista. Tuskin Helsinki haluaa muissa asioissa luovuttaa itsehallintovaltaansa hallitukselle. Ainakin yhteisöveroasioissa olemme olleet sotajalalla.

Hallituspäätös olisi käytännössä pakkoliitos. Espoolaiset ja kauniaislaiset tuskin kannattavat liitosta ainakaan lähtökohtaisesti. Olisivatko kansalaiset vain pelinappuloita, joiden mielipiteistä ei ole niin väliä? (Sipoon itä-osan kohdalla hallituksen päätös oli ymmärrettävä, koska kyseessä oli niin ilmiselvä ongelma: Helsingin, pääkaupungin ja koko metropolin kehittämien idän suuntaan loppui kuin seinään Sipoon rajalle, Sipoon, joka oli kolme kertaa Helsinkiä suurempi mutta jossa asukkaita oli noin 20,000.)

Sen sijaan hallituksen päätös metropolialueen neljän kunnan yhteenliittämisestä olisi aivan eri tason päätös. Minusta tässä tapauksessa ei olisi kyse sellaisista syistä, että ne puoltaisivat pakkoliitosta. Mutta jos Helsinki-Vantaan selvityksen jälkeen saadaan Espoo ja Kauniainen huomaamaan edut, mikäs siinä. Vai onko vapaaehtoisuus ja itsenäisyys nykymaailman menossa jo liian vanhanaikaista ja epävarmaa?

One thought on “Liitosta vai pakkoliitosta

    ninasuomalainen responded:
    11.1.2011 12:42

    Helsingin seudun kauppakamari kannattaa Helsingin ja Vantaan yhdistymisselvityksen käynnistämistä. Kauppakamarin mukaan ”kuntien voimien kokoaminen, päätöksenteon nopeuttaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen julkisissa palveluissa parantavat merkittävästi Helsingin metropolialueen kilpailukykyä yritysten toimintaympäristönä.”

    http://www.helsinki.chamber.fi/?1011_m=3238&s=2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s