Syö särkiä, ne kasvattavat brändiä

Posted on Updated on

Paljon hehkutettu brändityöryhmä julkisti raporttinsa. Suomen vahvuudet on terävöitetty kolmeen asiaan: suomalaisen yhteiskunnan toimivuus, suomalaisten läheinen luontosuhde ja maailman kärkiluokkaa oleva peruskoulutus. Ideat ovatkin mahtavia. Suomen brändi voisi todella perustua puhtaaseen luontoon. Tai kenties brändimme jo on sitä, ilmankin, että nimeämme luontomme brändin osaksi?

Mutta asiaan. Suomesta maailman konfliktien ratkaisija vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on mahtava. Kun itse olen pyörinyt Balkanilla muutamia vuosia ja vähän muuallakin, tiedän, että konflikteja ja kriisejä löytyy maailmasta ja niihin vaaditaan ratkaisuja. Mutta miten. Ahtisaaren Nobel on tuonut Suomelle mainetta ja pohjaa puhua kriisinratkaisemisesta ihan eri äänen painoin kuin ennen. Moni suomalainen järjestö ja yksittäinen henkilö on aktiivinen näissä kysymyksissä monessa maailman kolkassa.

Jos ulkomailla kysyy alan asiantuntijoilta mikä maa tekee eniten konfliktien ratkaisemiseksi, vastaus on Norja. Norjalaiset ovat käyttäneet rahaa sadoin miljoonin rauhantöihin – vuosikymmenien ajan. Heidän virkamiehiään on ollut mukana prosesseissa, he ovat tukeneet konfliktimaiden omia järjestöjä rauhantehtävissä. Norjalaiset olivat esim. vetämässä Lähi-Idän Oslo-prosessia, mikä kesti kauan ja jossa aikaan saatiin Oslon rauhansopimus. (Totta, Palestiinan konflikti jatkui myöhemmin uudelleen, mutta se osoittaa miten vaikeaa on rauhan ylläpitäminen.)

Brändityöryhmä esittää Suomeen Ahtisaari-päiviä, jossa rauhanneuvottelijoita kutsutaan Suomeen puhumaan konflikteista, sekä suomalaisen rauhanpalkinnon jakamista. Hmm. Minusta voitaisiin panostaa ensisijaisesti konfliktinehkäisy tai -ratkaisutoimiin ja vaikka jättää palkintojen jako niille, joilla siihen on valtavasti öljyrahaa. Suomen koko kehitysyhteistyöbudjetti on n.+900 miljoonaa euroa per vuosi eli about miljardi euroa. Rauhantyö maksaa valtavasti, vaatii suunnittelua, johtamista, henkilöresursseja. Jos siinä ajatellaan ensisijaisesti onko tukka hyvin, sen sijaan että satsataan peruselintoimintoihin – siis varsinaisiin rauhanrakentamisen, konfliktin ehkäisyn, kriisien hallinnan toimiin – luomme kyllä brändiä, mutta brändiä, jonka perusta ei ole vahva.

*****
Brändityöryhmä ja http://www.tekojasuomelle.fi antavat myös tehtäviä meille kaikille.

Luonto-osastolta löytyy ”Opi uusi sieni vuodessa”. Se onkin kannatettava kehoitus. Myös mustikkaa hehkutetaan. Ja särki on selvästi brändityöryhmän lempikala. Siitä pitäisi kehittää gourmet-herkkuja. Vanha sanonta kuuluu ”syö särkeä, se kasvattaa järkeä”. Epäilen kuitenkin, ettei särkikalaa moni nykysuomalainen ole nähnytkään. Mutta kenties sitä jostain saa ostaa. Voisiko Jorma Ollila kertoa meille parhaat särkireseptit ja -paikat?

Brändiryhmä kehottaa meitä kertomaan toisillemme sienipaikoistamme, huonoistakin. Sorry vaan brändiryhmä, mutta en todellakaan aio kertoa mistä kohdasta poimin suppikseni tai tatit, paitsi ehkä maakuntatasolla. Jokainen oikea sienestäjä tietää, ettei sienipaikkoja kerrota muille. Sienipaikkojen paljastaminen luo vain konflikteja, eikä brändityöryhmä niitä halua.

Listalla oli myös mainostoimiston älynväläyksiä tyyliin ”Älä tapa tuolia, korjaa se.” What? Ensinnäkin, kuinka moni mainostoimistoihminen – tai edes brändityöryhmän jäsen – on koskaan korjannut yhdenkään tuolin? Normaali ihminen voisi sanoa, että älä vie tuolia kaatopaikalle, vaan kirpparille. Mutta nykyään tuolin korjaamistaitoa taitaa löytyä vähän.

Brändääminen on nykyaikaa ja sitä kai tarvitaan. Mutta olen kyllä niitä vanhanaikaisia ihmisiä, joiden mielestä paras brändi on se hyvä ja erottuva sisältö mikä löytyy brändättävästä itsestään, ja mielellään ilman kepulikonsteja. Tietty täytyy muistaa kertoa muille olemassaolostaan, ja erinomaisuudestaan, eivät ne ulkomailla sitä muutoin taida tietää.

P.S. Brändityöryhmä voisi pyytää vielä suomalaisia keksimään lisää hyviä tekoja itselleen ja toisille. Niitä voisi helposti kerätä netissä. Tai ehkä sellaisia tekoja, joita jokainen itse on jo tehnyt, eikä vaan visioinut?

 

One thought on “Syö särkiä, ne kasvattavat brändiä

    Ripatin Martat said:
    27.11.2010 13:00

    Just right. Sienestäjä kertoo kysyjälle löytäneensä sienet Suomesta. Ei piiruakaan tarkempaa. Ja kyllähän särkiä löytyy joka järvestä, mutta reseptit on niukemmassa. En tiedä ensimmäistäkään. Viralliset Kotivaran laatijat laskevat, että vaativissa poikkeusoloissa koko Suomen kansa pysyy hengissä särjillä. Eli, aika tärkeä ravinto.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s