Nina Suomalainen

Insidenttejä, innostusta ja idoleita

Posted on 13.6.2010

Kyllä se on vaan niin mahtavaa olla mukana Suomen fiksuimmassa, aikaansaavimmassa ja kauneimmassa puolueessa. Kokoomuksen puoluekokous 2010 on käyty, ja Jyväskylästä virtasi tänään pois lähemmäksi tuhat väsynyttä, mutta onnellista kokoomuslaista.

Mikä siellä sitten oli taas niin mahtavaa? No esimerkiksi tunne siitä, että juuri tämän porukan kanssa uskomme yhdessä siihen, että se miten Suomi voi riippuu juuri meistä ja meidän panoksestamme, jaksamisestamme, ideoistamme, toiminnastame ja yhteistyöstämme. Mahtavaa oli myös puhua politiikkaa sydämen kyllyydestä, kampanjoida, seurata mittelöä luottamustehtäviin ehdolla olevine henkilöiden välillä – mutta etenkin tavata tuttuja, ystäviä ja saada uusia tuttavuuksia. Sain viime vuonna joukottain uusia Kokoomustuttuja kun kiersin ympäri Suomea eurovaalikampanjan merkeissä. Näitä ihmisiä oli ihan mahtavaa taas tavata puoluekokouksessa. Kokouksen kahdessa vuorokaudessa on ehdittävä jutella niin monen kanssa, ja siksipä päivä vierähtää pikkutunneille… Ja myönnän, myös meitä aamuun asti jaksavia bilehileitä on kokoomuslaisten joukossa aika tukku!

Puoluekokouksen alussa puheenjohtajamme Jyrki Katainen piti linjapuheensa. Greenpeacen anarkistit onnistuivat kolmesti keskeyttämään puheen heti sen alussa hyppäämällä lippuinensa Jyrkin eteen, ja pääsipä yksi heistä, jonkin aikaa yleisössä väijyttyään, hyppäämään lavalle Jyrkin selän taakse. Turvajärjestelyt pettivät pahasti. Jos nyt yhden kerran pääsevät yllättämään, mutta että vielä kolmannenkin. Mitä jos ei olisi ollut kyse vain keltaisen lipun heiluttamisesta, vaan muunlaisesta sabotaasista? Luulenpa, että puoluesihteerimme Taru ei turvafirmaa tule kehumaan…

Jyrki hoiti tilanteen hienosti. Totesi ensimmäisen kerran jälkeen kesken puhettaan, että meillä ”…saa osoittaa mieltään…”, mutta kolmannen kerran jälkeen häntäkin alkoi selvästi nyppiä ja sanoi että ”…jos voisitte kunnioittaa myös meidän sananvapauttamme…”

Minua koko insidentti otti päähän suuresti. Buuu!! Kokoomus on minulle tärkeä arvoyhteisö, meillä on puoluekokous vain joka toinen vuosi, ja vain joka toinen vuosi kuullaan Jyrkin mahtava linjapuhe. Hetki on minulle ja monelle kokoomuslaiselle tärkeä, ja nyt sitä onnistuivat pilaamaan julkisuustyrkyt greenpeacelaiset. He halusivat sanomansa mukaan keskustella ydinvoimasta. Roskaa. He halusivat päästä uutisiin. Ja he halusivat pilata Kokoomuksen juhlan. Olivatko he Keskustan puoluekokouksessa, jossa käsiteltiin ydinvoimaa Keskustan tavoiteohjelman osana, ja jossa läsnä ydinvoimapäätöstä valmisteleva ja esittelevä ministeri Pekkarinen? Eivät. Sen sijaan he halusivat ennen kaikkea pilata tunnelmaa juuri kokoomuslaisten joukossa siksi, että greenpeacelaiset vihaavat Kokoomusta. Sanopa greenpeaceläiselle sana Kokoomus, niin saat vastaan ivaa ja halveksivaa hymyilyä. Nämä nk. vapaan sanan ja suvaitsevaisuuden airueet eivät todellakaan suvaitse kokoomuslaisten mielipiteitä tai arvoja. Jos he oikeasti olisivat halunneet saada kokoomuslaisia keskustelemaan ydinvoimasta, he olisivat kutsuneet meitä keskusteluun kokouspaikan ulkopuolella kun tulimme tai lähdimme. Nyt minua ei todellakaan huvittanut keskustella sabotöörien kanssa, ja tuskinpa montaa muutakaan puoluekollegaani.

******

Havaitsin kokouksen aikana yhden asian. Minulla on idoli. Idolini on meidän Jyrkimme. Esityksessään Jyrki puhui innostumisen tärkeydestä, sen sijaan, että lankeaisi helppoon kyynisyyteen. Tunsin piston sydämessäni, sillä minussa on pahaa vikaa kyynisyyteen ja epäilemiseen. Innostuminen tuntuu usein perin juurin naivilta, jopa höhlältä. Mutta mitään uutta ei synny ilman innostusta. Siksi pitäisi antaa itsensä langeta siihen vähän useammin! Kun annoin itseni innostua, minun oli iltajuhlassa pakko mennä kertomaan Jyrkille, että hän on mahtava puheenjohtaja meille ja kuinka paljon häntä arvostan. Tuntui vähän höhlältä, mutta hei, oli vaan ihan pakko mennä se hänelle kertomaan suoraan!

Todellinen poliittinen johtaja ei ole vain sellainen, joka surffaa suosion harjalla ja tekee kivoja päätöksiä kansan hurratessa. Todellinen poliittinen johtaja tekee tarvittaessa myös niitä päätöksiä jotka eivät ole suosittuja, tai nostaa esiin asioita, joista kaikki eivät pidä, mutta jotka on otettava esille. Alex Stubbin lausunto kansainvälisestä Suomesta ja maahanmuuttajista talvella nosti esiin kontroverssiä. Mutta arvostan suuresti sitä, että hän rohkesi puolustaa ulkomaalaistaustaisten tilannetta ja ottaa esiin aiheen , josta ei saa vain ja ainoastaan kiitosta. Toinen integriteettiä osoittanut poliitikko, jota arvostan on Olli Rehn, kun hän joku vuosi sitten lähes ainoana Suomessa puolusti Alpo Rusia, kun tämä oli syyttömänä vakoiluepäilyn alla. Molemmat joutuivat pitkäksi aikaa lähes median sylkykupeiksi ja lisäksi Supon painostuksen alle, Rehn riskeerasi oman uransa.

Integriteettinsä, asioiden esiin nostamisen, mutta monen muunkin ominaisuutensa vuoksi Jyrki on minulle idoli, esikuva, sellainen poliitiikko jollainen itsekin toivoisin olevani.

******

Mutta yksi oli kokouksessa joukosta poissa, nimittäin Sauli Niinistö. Hän oli ilmeisesti Etelä-Afrikassa jalkapallojuhlallisuuksissa. Iltasanomille Sauli oli sanonut jättävänsä puoluekokouksen väliin, koska ”ei siellä nyt ole minua erityisemmin kaivattu sen jälkeen kun olin puheenjohtajana.” Rakas Sauli, ihan oikeasti, pliis. Muistatko vielä vuodet 2005 ja 2006 kun kokoomuslaiset mummot, mammat, tädit ja sedät keittivät kahvia miljoonia litroja, möivät rullaluistinpinssejä, pitivät Niinistö-paitoja, perustivat Niinistö-kahviloita ja tekivät talkootyötä joka niemessä, notkossa ja saarelmassa? Ei se innostus ole mihinkään hävinnyt! Nämä samat ihmiset haluaisivat vieläkin raataa kynnet veressä, jotta saisimme Sinut Sauli presidentiksemme. Se, että Jyrki on mahtava ja haluamamme puoluejohtaja, tai meillä erinomaisia ministereitä ja muita poliitikkoja, ei mitenkään tarkoita etteikö Sinua tarvittaisi. Päinvastoin! Haluaisimme vanhemman valtiomiehen, joka jaksaa innostua kanssamme ja sparrata meitä. Siksipä pyydänkin, Sauli tule takaisin joukkoomme ja uskalla innostua kanssamme!