Keinot tavoitteen mukaan, eikä päinvastoin (ruuhkamaksuissa ja muuallakin)

Posted on

Vihdoin joku kysyy sen oikean kysymyksen. YTV eli pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta pyytää selvittämään mihin ruuhkamaksuilla pyritään jos niitä ollaan suunnittelemassa.

http://www.ytv.fi/FIN/tietoa_ytv/tiedotteet/liikenne/lo_09_09_25_a.htm

Tämä on ollut oma vastaukseni silloin kun ollaan kysytty mielipidettä ruuhkamaksuista. En niitä periaatteessa ole kannattanut. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi kysyä: mikä on tavoite? Miten siihen päästään?

On siis todettava selvästi mikä on ongelma ja miten ehdotettu ruuhkamaksu poistaa tai vähentää ongelmaa. Nyt liian usein argumentointi on kuten eräällä vasemmistopuolen varavaltuutetulla taannoin: ”Autoilu keskustassa pitää kieltää, no siksi koska kuka keskustassa tarvitsee autoa, ei kukaan, ilmankin voi hyvin sinne päästä!!” Kielletään, koska se nyt vaan on hyvä idea jostain syystä.

Tavoitteeksi on usein mainittu ruuhkien vähentäminen. Missä ruuhkia halutaan vähentää, Helsingin keskustassa? Ovatko oikeasti keskustan ruuhkat niin pahoja kuin väitetään? Minusta eivät.

Pointti yksi, kun valitetaan bussikaistoijen tukkeutumista, ne tukkeutuvat ihan vaan jo busseista ja liikennevalojen huonosta ajastamisesta busseille, yksityisautot kaistoja melko vähän jumittavat. Tätä olen todennut kulkiessani silloin tällöin busseilla keskustaan aamuisin.Bussilla mentäessä työmatkani kotoa töihin kestää jopa 50min – tunti. Helsingin sisällä! Mitä järkeä!?

Pointti kaksi, keskustan alittava autotunneli veisi suuren osan läpikulkuautoilusta, busseista, rekoista, huoltoliikenteestä, idästä länteen tai päinvastoin kulkevista maan alle,  autoista, jotka nyt joutuvat keskustan katujen läpi halkomaan. Monissa maailman metropoleissa ollaan siirretty osa liikenteestä maan alle, se on investointi joka kannattaa.

Pointti kolme, mikä vaikutus keskusta-autoilun maksullisuudesta olisi Helsingin niemelle muualta tuleville, töihin, ostoksille. Ihanko oikein luullaan, että keskustan ulkopuolelta tullaan ostoksille sitten busseilla tai junalla? Ei, vaan nämä ihmiset pysyvät poissa keskustasta. On niitä, joilla työnantaja tulee maksamaan mahdollisesti ruuhkamaksut työmatkoista ja joihin maksu ei vaikuta, paitsi että heillä on enemmän tilaa ajaa keskustassa. Ja sitten on niitä tavallisia ihmisiä, joille kukaan sitä ei maksa, jotka joutuvat mukautumaan maksuihin ihan itse. Kuulostaa reilulta?

Tavoite voi myös olla hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Silloin ruuhkamaksu keskustaan ei ole mikään ratkaisu vaan liikenne, joka menee kehiä myöten itään ja länteen. Mutta jos heille lätkäistään maksu, ei tapahdu muuta kuin että työmatkoihin laitetaan lisäkulu. Tällä hetkellä ei ole mitään kilpailykykyistä keinoa liikkua työmatkoilla pokittaisväylillä. Jokeri I on, mutta se on hidas ja menee vain yhtä reittiä. Jokeri II kenties tulee, mutta se tuo vain yhden rajatun linjan lisää, ja on kuitenkin harva työmatkakulkija, jonka työmatka on juuri linjan varrella.

Viime valtuuston kokouksessa Arto Bryggare teki hyvä ponsiesityksen. Sähköautoille vapaa pysäköinti keskustassa. Sitä kannattivat kokoomuslaiset, demarit ja muutama vihreäkin taisi olla mukana. Vihreistä suuri osa kuitenkin oli sitä vastaan. Heille ei taida ilmastopäästäkysymys olla se pääasia, vaan ennemminkintuon suuren pahan mörön, autoilun, poistaminen heidän urbaanivihreästä näköpiiristään, oli autoilu sitten CO2 päästötöntä tai päästöllistä. Silloin tuntuukin, että he yrittävät sovittaa poliittisesti korrektin tavoitteen ajamaansa keinoon, eikä päinvastoin.

One thought on “Keinot tavoitteen mukaan, eikä päinvastoin (ruuhkamaksuissa ja muuallakin)

    11nov12dec said:
    29.9.2009 18:07

    Ruuhkansietokyky ei ole vielä ylittynyt. Ei sinne ole pakko mennä. Toisaalta jousto työajoissakin voisi tehdä ihmeitä.

    Tuo rahdin kulku keskustan läpi taas on kaavoituskysymys. Voisihan ne terminaalit rakentaa keskustan ulkopuolelle.

Kommentointi on suljettu.