Politiikka

10: Onko oikeustajua? Rikos ja rangaistus

Posted on Updated on

Kun kansalaisilta kysyy mitkä ovat tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä, kuulee suoria vastauksia. Facebookissa tekemääni pikakyselyyn tuli nopeasti vastauksia siihen, mistä viimeiset vaaliblogini pitäisi kirjoittaa.

On niitä asioita, joista suurin osa kansaa on samaa mieltä, mutta joista jostain syystä ei eduskunnassa ole saatu aikaan kunnon päätöstä, vaikka kyse ei olisi edes vaikeasta ratkaisusta. Tällainen asia on eläinten kaltoin kohtelu, jota kansa myös eläinten rääkkäämiseksi kutsuu. Ja joka sitä usein myös on. Nyt on saatu siihen tiukemmat rangaistukset ja selkeämpi laki, mutta silti kansan oikeustajun mielestä (eikä omastani) tarpeeksi tiukat.

Toinen, vakavampi asia, jossa kansan syvät rivit ovat yhtenä rintamana on pedofilien rangaistukset. Tässä tuskin kansa voisi olla yhtenäisempi. Halutaan äärimmäisen tiukat rangaistukset ja seuraamismenettelyt, ettei rikoksen uusiminen olisi mahdollista. Ja onkin totta, parin vuoden vankeus (tai pahimmillaan ehdollinen vankeus, jos tuomarin mielestä tuotettu haitta ei ole tarpeeksi vakava) tuntuu naurettavan pieneltä rangaistukselta alaikäisen, puolustuskyvyttömän lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Mitkä olisivat oikeat rangaistustasot, en tiedä, mutta ainakin olisi huolehdittava siitä, etteivät paikalliset oikeusistuimet käytä tuomioskaalaa ihan oman pään mukaan lieventäen, tehden siten pilkkaa uhrien oikeuksista.

En tiedä miksi on niin vaikeaa saada aikaan kunnon rangaistuksia törkeistä teoista. Myös perheväkivalta ja pahoipitelyt ja väkivalta yleensä tuntuvat olevan kohtuullisen lievästi rangaistavaa. Tapot ovat myös asia tällä listalla. Muutama vuosi vankeutta ihmisen hengen riistämisestä, muutama tuhat euroa korvauksia?

Tässä kaiketi rangaistusskaalojen laatijat luottavat oikeusoppineisiin, jotka jossain laskevat, että vapauden riisto – siis vankeus – on jo tarpeeksi paha rangaistus, ja siksi sitä tehdään vain vakavissa rikoksissa ja silloinkin kohtuullisen kaavan mukaan.

Jos olen oikein oikeustieteen perusteita ymmärtänyt, rangaistuksissa on ainakin kolme teoreettista tarkoitusta: ne parantavat ihmisen käytöksen, jottei tämä tulevaisuudessa hairahdu, ne rankaisevat yhteiskunnan sääntöjen rikkomisesta, ja ne toimivat peloitteena mahdollisille tulevilla rikollisille.

En ole varma käytetäänkö ja jos niin miten paljon yleistä oikeustajua (kansan mielipidettä) perusteena rangaistusten suuruuden määrittämisessä. Jossain määrin pitäisi, mielestäni. On kai kansan mielipiteellä merkitystä siinä missä oikeustieteen asiantuntijoillakin. Kai? Mutta haasteena on miten ja mistä yleisen oikeustajun pointit ’löydetään’. Netistäkö? Hmm.

Nyt ajauduin niin filosofisille poluille, että parempi lopettaa. Summa summarum, mielestäni pedofiliasta langetettujen rangaistusten tulisi olla suurin piirtein kansan oikeustajun suuntaisia. Muutoin kansa ihmettelee, mitä ihmeen hyötyä oikeuslaitoksesta ja laeista oikein on ja luottamus niihin menee miinukselle. Ja sama pätee eläinten rääkkäyksiin.

13: Eläkkeelle myöhemmin, mutta miten?

Posted on Updated on

Vaalikoneissa kysytään ehdokkailta, kannatammeko eläiän nostamista. Kysymykseen sinänsä voin vastata kyllä, nimittäin kannatan sitä, että keskimääräinen eläköitymisikä saadaan nousemaan. Yksi vuosi lisää työuraan jostain päästä, alusta, keskeltä ja osa vaikka lopusta, vähentää valtion talouden kestävyysvajetta 2 miljardilla eurolla.

Keskimääräinen eläköitymisikä on nyt noin 59,4 vuotta keskimäärin. Virallisesti eläkkeelle jäädään 63-69 vuotiaina. Mikä ihmeen ero näiden kahden luvun välillä oikein on? Jos eläkkeelle jäämisen iän alarajaa nostetaan, nostaako se oikeasti eläköitymisen ikää? Vai jäädäänkö useammin sairaseläkkeelle tai eläkeputkeen eli työttömyyden kautta eläkkeelle? Ja keneen iän alarajan nosto vaikuttaisi? Lisäksi nyt ongelmana tuntuu palautteesta päätellen olevan se, että 50-60-vuotiaat joutuvat irtisanotuksi joillain toimialoilla, mutta uutta työtä on mahdotonta saada.

Uusi hallitus on tässäkin haasteiden edessä.
Kirjoitin viime vuoden syksyllä seuraavan blogimerkinnän aiheesta.

*** ***

EK:n johtaja esittää vuosiloman lyhentämistä ratkaisuna urien pidentämisen tarpeelle. Aiemmin suuret talousjohtajat ovat esittäneet eläkeiän nostamista 63-vuodesta.Talouselämän ylimpien johtohenkilöiden huolet ovat oikeutettuja, työuria tulee pidentää. Sen sijaan heidän esittämistä ratkaisuista puuttuu kaikki uskottavuus niin kauan kuin tiedetään johtojen superedut lomineen, superpalkkioneen ja aikaisine eläkeikineen. Kuinka monella talouden huippujohtajalla on eläkeikänä 60 vuotta, tai maksimissaan 62 vuotta? Montako viikkoa he käyttävät vuosilomaansa?

Nykyinen peruseläkeikä 63-vuotta voisi toimia hyvin, jos suurin osa kansasta tosiaan työskentelisi siihen asti. Nykyisen eläkkeelle jäämisen keski-ikä on 59 vuotta. Jos eläkeikää nostetaan 63 vuodesta, tunnolliset ja ahkerat elättävät muiden aiemman eläköitymisen. Tosiasiallinen eläkeikä ei sen sijaan nouse yhtään.

Työssä jaksaminen on klisee, mutta totta se on: vanhempana alkaa merkitä työaikojen joustavuus ja mahdollisuus ajankäytön hallintaan. Monet eläkkeelle jääneet kuusikymppiset huomaavat, että töitä voisi hyvin tehdä vielä, mutta niin tahtiin saa joustavuutta ja saa tehdä joskus vaikkapa osa-aikaista päivää. Miten joustavuudessa ja palkitsevuudessa päästään paremmin teoriasta käytäntöön?

Ovatko vuosilomasäännökset sitten liian lepsut? Minusta useilla aloilla eivät, ihminen tarvitsee elämässään muutakin kuin työntekoa. Talouselämän johtajat voivat väittää, että he itse tekevät työtä lomallaankin ja siksi lomailevat vain pari viikkoa vuodessa. Ehkä, mutta tavallinen tallaaja tekee ehkä työtä joka ei ole hänen koko elämänsä ja josta hän tarvitsee kunnon breikin. On tosin aloja, jossa vuosilomakertymä lähenee paria kuukautta vuodessa. Se on tietty kivaa työntekijälle, mutta ei ole kovin järkevää työnantajan kannalta.

SAK:n kritiikki kohdistuu usein pätkätöihin: samaan aikaan pitäisi olla sekä joustot että pysyvät pitkät työsuhteet. Miksi kukaan ei tajua, että joustoja paikkaamaan tarvitaan lomittajia ja osa-aikatyöntekijöitä vanhempain-, vuorottelu- ja opintovapaille, lyhennettyyn työpäivään vanhemmille ja osa-aikaeläkeläisille? Pätkätyöt ovat hyvästä, monet haluavat niitä tehdäkin. Sen sijaan pätkätyöläisten työehtojen parantamiseen tulisi paneutua. Itse vuosien pätkätyöläisenä tiedän, että töitä riitti, sen sijaan lomien puuttuminen alkoi lopulta nyppiä.

Demareilta on tullut yksi hyvä ehdotus viime aikoina, nimittäin vuosilomapankki. Ammattitaitoinen pätkätyöläinenkin voisi huoletta tehdä pätkiä siellä täällä, koska hän tietää, että hänen ammattitaitoaan koko ajan tarvitaan ja hän voi joskus pitää oikeaa vuosilomaakin.

*** ***

16: Kokoomus ajaa senioreiden asiaa. Oikeasti.

Posted on Updated on

Yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin kysymyksiä tulevina vuosina ovat eläkeläisten tai senioreiden kysymykset. Tähän liittyy sekä riittävän tulotason turvaaminen senioreille, myös monet hoivakysymykset.

Ensinnäkin pari sanaa Kokoomuksen linjoista eläkkeiden tasoon ja verotukseen liittyen. Nykyinen hallitus ja Kokoomus on tehnyt paljon eläkkeiden tason parantamiseksi. Eläkkeiden verotusta kevennettiin jokaisessa budjetissa tällä vaalikaudella. Eläkeverotuksen keventäminen on tuonut keskieläkettä saavalle vähintään 79 euroa kuukaudessa enemmän käteen.

Usein kuulee vaatimuksen nk. taitetun indeksin poistamisesta. Kuitenkin, sen korjaaminen nk. puoliväli-indeksiksi, jota sovelletaan palkansaajille, olisi tuonut tällä vaalikaudella laskujen mukaan 31 euroa. Eläkeläiset ovat siis hyötyneet 2,5-kertaisesti enemmän Kokoomuksen ajamasta eläkeveron oikeudenmukaistuksesta kuin indeksin muuttamisesta!

Usein sanotaan, että eläkeläisten verotus on kireämpää kuin saman tuloluokan palkansaajan. Tämä ei pidä enää paikkansa. Palkansaaja maksaa veroistaan verolaskurin osoittaman prosentin lisäksi työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua. Siksi verolaskurin prosentit eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Eläkeläisille jää samansuuruisesta tulosta käteen saman verran tai enemmän kuin palkansaajalle. Kokoomus on ainoa puolue, joka on sitoutunut eläkeläisten verotuksen keventämiseen myös ensi vaalikaudella.

Takuueläke tuli käyttöön tänä vuonna. Se parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa jopa 170 eurolla kuukaudessa. Kokoomuksessa on linjattu myös, että mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla on voitava harkita eläkkeiden indeksimuutosta kaksi kertaa vuodessa, jolloin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Vanhusten hoiva-asuat ovat myös merkittävien haasteiden edessä. Olemme kuulleet paljon vanhusten huonosta hoidosta ympäri Suomea. Tapaukset ovat olleet surullisia ja hävettäviä. Vanhuksilla on oltava hyvät, ihmisarvoiset olosuhteet, se on meille kunnia-asia!

Kokoomuksen kantana on, että on säädettävä vanhuspalvelulaki, josta nyt on luonnos valmiina, sekä turvattava riittävät resurssit. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava oikeus hyvään hoivaan asuinpaikasta riippumatta ja tarvitaan palveluita ikäihmisen kunnon ja omien toiveiden mukaan. Tarvitaan mahdollisuus asua kotona niin pitkään kuin vanhus haluaa, kotipalvelujen avulla, mutta jos kunto on liian heikko, meillä on oltava tarpeeksi palveluasumista. Kuukausien, saatikka vuosien jonotus palveluasumiseen on käsittämätöntä leväperäisyyttä kunnan puolelta.

Myös mahdollisuuksia omaishoitoon parannetaan jatkossakin. Omaishoidon tuen kattavuutta on parannettava ja tuen saamisen edellytyksiä yhdenmukaistettava. Helpotus omaishoitovapaan pitämiseen on tärkeä apu monelle. Myös kotikuntalain muutos antaa ikäihmisille mahdollisuuden valita oman asuinpaikkansa läheltä omaisiaan

Nämä ovat kaikki tärkeitä toimenpiteitä. Varmasti monia muitakin tarvittaisiin. Jokainen meistä voi aloittaa omat toimenpiteensä heti, omien vanhempiensa ja sukulaistensa kanssa. Ja miksei muuallakin, sillä apua, tukea ja ystävyyttä tarvitsevia vanhuksia on meillä varmasti paljon.

17: Äh ruuhkamaksuille

Posted on Updated on

Ruuhkamaksut tulevat todennäköisesti olemaan jossain muodossa tulevan eduskunnan asialistalla, nimittäin lakia ruuhkamaksujen säätämiseksi on ajettu.En niitä kannata, miksikö, no monesta syystä.

Kirjoitin tammikuussa 2008 niistä seuraavasti, eikä kysymyksen asettelu ole mielestäni vieläkään muuttunut.
Koko kirjoitukseni löytyy täältä: https://ninasuomalainen.wordpress.com/2008/01/31/liikkuminen-seis-tai-ainakin-kalliiksi-sanoo-vasemmisto/

"Helsingin ruuhkamaksut ovat selvitettävänä. Itse en ole maksuja lähtökohtaisesti kannattanut. Selvityksessä ei tietenkään ole mitään vikaa. Maksut ovat nyt jo niin tapetilla, että mielelläni itsekin näen selvityspohjaa sille mitä ruuhkamaksut käytännössä merkitsisivät. Esimerkiksi keneen ne oikeasti kohdistuisivat ja mitä tuottaisivat? Ongelma on, että selvityksen teettäminen tunnutaan sinällään jo katsottavan päätökseksi ruuhkamaksujen tulemisesta. Minusta sen ei sitä tule olla. Ruuhkamaksujen toimeenpanossa ja vaikutuksissa on monia kysymyksiä avoinna.

Vähentävätkö ruuhkamaksut oikeasti liikennettä keskustassa – vai lisäävät vain kuluja niille, joiden on joka tapauksessa pakko kulkea autolla? Minne tullit sijoitetaan? Jos ajan autolla Oulunkylän asemalle ja siitä junalla keskustaan, säästynkö maksulta? Mitä tehdä idästä länteen kulkeville – hehän eivät lisää liikennettä keskustassa eikä kilpailukykyistä kuljetusta tässä suunnassa ole. Sellainen on luotava ennen kuin tavallisia ihmisiä laskutetaan kulkemisesta moninkertaisesti.

Vai onko ruuhkamaksu vasemmiston luoma maksuautomaatti, jolla voidaan rahastaa ja jonka vaikutuksista esimerkiksi Helsingin verotulojen kertymälle ja keskustan vetovoimalle ei olla vähääkään kiinnostuneita? Keneen maksut oikeasti vaikuttavat eniten: keskituloisiin työntekijöihin, jotka joutuvat tulemaan Helsingin ulkopuolelta keskustaan töihin vai asiakkaisiin, jotka tulevat keskustaan ostoksille? Siten seuraavaksi yrityksiin, jotka asiakkaisen kaikotessa ja kulujen lisääntyessä siirtyvät keskustasta tullien ulkopuolelle.

Mikä on ruuhkamaksujen tavoite – liikenteen vähentäminen keskustassa? Jos, niin pitää muistaa mitkä seuraukset liikenteen vähentämisellä on. Sama väki ei tule keskustaan busseilla vaan suuntaa muualle. Rahan kerääminen? Jos, niin maksut joku maksaa, joko yritykset tai tavalliset keskituloiset veronmaksajat, ja sillä on kerrannaisseurauksensa muualle. Ilmastonmuutoksen torjuminen? Haluamme tai emme, ihmisten on liikuttava, jollemme halua Pentti Linkolan elämäntapaan? Liikenteen päästöjä tulisi vähentää tukemalla tehokkaasti puhtaan teknologian kehittämistä ja päästöttömiä autoja liikenteeseen ja nopeasti. Vähäpäästöisiä autoja on jo nyt, ne pitää saada markkinoille ja käyttöön."