Minun Helsingissäni on tilaa ihmisille
Hyvä helsinkiläinen,
Kiitos kun tulit sivuilleni. Olen ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä numerolla 357. Tärkeimpinä vaikuttiminani palata Helsingin kaupunkipolitiikkaan on se, että Helsinki on mahtava kaupunki ja haluan olla mukana tekemässä päätöksiä jotta se pysyy sellaisena – ja jatkaa kehittymistään yhä upeammaksi paikaksi asua!
Luonto- ja virkistysarvot ovat monelle meistä viihtyisän asumisen ehto. Asuinpaikan valinnassa yksi tärkeimmistä vaatimuksista monelle on luonnon läheisyys. Itse asun Paloheinässä, ja meillä on heti ovelta mahtavat viheralueet. Mutta uskallan sanoa että näin on lähes joka puolella Helsinkiä! On meri, puistot, metsät, jokea, niittyjä, peltoa. Kuinka monessa pääkaupungissa voi lähteä melomaan merelle, ratsastamaan useassa paikassa, kilpailemaan vinttikoiraradalla, kitkemään omalle palstalle, golfaamaan, ja mitä kaikkea näitä nyt onkaan! Luonto ja sen läheisyys on kilpailuvaltti asukkaita houkuteltaessa. Mielestäni kuitenkin rannoilla ja metsissä ja puistossa olisi tilaa kahviloille ja ravintoloille, luontoarvoja kunnioittaen. Rakentamisen vaatimukset ajavat vaikeisiin päätöksiin, mistä saa ottaa viheraluetta asuinalueelle tai täydennysrakentamiseen. Itse haluan olla tältä osin kriittinen: vähä vähältä viheralueiden nakertaminen ei voi olla linjana, ajatellen ’ettei kukaan huomaa’. On pidettävä linja, minne rakennetaan ja minne ei, ja miten alueet palvelevat ihmisten hyvinvointia.
Entä kulttuuri? Näin pandemia-aikana ei ole ollut helppoa kulttuurin ammattilaisille saada elantoaan, eikä tietty meille harrastajillekaan, vaikka meillä puute on ollut ennemmin virkistyksellinen. Helsingissä on normaaliaikana hienoja laadukkaita kulttuuritapahtumia ja ruohonjuuritoimintaa. Kirjastojen palvelut ovat ensi luokkaa, tilausmahdollisuuksineen. Itse pidän erityisesti pienempimuotoisista kulttuuritapahtumista, konserteista ja näyttelyistä kuin massatapahtumista, vaikka niitäkin on kiva olla. Mahdollisuuksia erilaiseen kulttuuriin kannattaa lisätä.

Toisaalla tällä sivustolla kirjoitan pitemmin taloudesta. Helsingin kuntaveroprosentti on onneksi pysynyt kohtuullisen ’matalana’, nyt vuonna 2021 se on 18%. Tätä etua kuitenkin mitätöivät korkeat asumisen kulut. Kaupungin asioista päätettäessä on muistettava ettei mikään raha ole automaattista. Kaikkiin menoihin on löydyttävät vastaavat tulot. Haluan painottaa tasapainoa niin ettei kaupungin varoja hassata sinne tänne, ja jokaisen uuden – ja miksei vanhankin – menoerän kohdalla harkitaan: mikä on tämän toiminnan vaikutus ihmisten hyvinvointiin? Onko se niin merkittävä että kulu on perusteltavissa, ja onko vaikutus pysyvämpi, vai lyhytaikainen? Itsekin haluan muistaa ohjenuorana: pidetään järki ja kohtuus kaupungin taloudenpidossa – mutta kaupunki on meitä ihmisiä varten ja sen vuoksi inhimillisyys päätöksenteon perustana.
Olen toiminut vuosina 2009-2012 kaupunginvaltuutettuna, kiinteistölautakunnan varapuheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. 2012 jälkeen olin poissa Suomen politiikasta intensiivisen ulkomailla työskentelyni vuoksi (toimin Bosnian Etyjin kriisinhallintaoperaation varapäällikkönä ja sen jälkeen Pohjois-Makedonian Etyj-operaation päällikkö). Kotini on ollut jo 16 vuoden ajan Helsingin Paloheinässä. Nyt kun ulkomaan työskentelyni on vähemmän intensiivistä, ja päättyy joka tapauksessa alkuvuodesta, haluan lähteä uudelleen mukaan kuntapolitiikkaan.
Eräässä vaalikoneessa pyydettiin kolmea vaalilupausta. Nämä ovat lupaukseni:
- Puolustan ja edesautan liberaalia, suvaitsevaista ja ihmisläheistä arvomaailmaa.
- Edistän järkevää taloudenpitoa, kohtuullisuuden periaatetta ja kestävää ja pitkäjänteistä kaupunkipolitiikkaa.
- Edesautan toimia luonnon ja luonnonsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin puolesta ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.
Toisessa vaalikoneessa kysyttiin esikuvia. Minulle esikuvia ovat Minna Canth, Rosa Parks, Jane Goodall, Marie Curie, ja Winston Churchill. He olivat kukin aikansa visionäärejä ja toimivat vankkumatta omien tavoitteidensa ja arvojensa edistämiseksi, usein huolimatta valtavista esteistä tiellään tai suoranaisesta vastustuksesta. He kaikki pitivät ohjenuorinaan ihmisarvoa, oikeuden toteutumista ja visionäärisiä tavoitteita.
Jatketaan työtä viihtyisän oman kaupunkimme puolesta, jotta se on tulevaisuudessakin oikea ihmisten kaupunki!