Jäävi, esteellinen, tai jotain sellaista
On yleisesti tunnustettua, että poliitikkojen ei tule päättää asioista, joissa ovat esteellisiä. Esteellisyyden olemassaolo sen sijaan on toisille kristallinkirkas, toisille savunharmaa, ja nyt tarkoitan sekä poliitikkoja että äänestämistä harrastavaa kansalaista.
Mikä muodostaa esteellisyyden? Milloin poliitikko on esteellinen osallistumaan jonkun asian päätöksentekoon? Monet viimeaikaiset erimerkit ovat sekä avanneet kuulun pandoran laatikon tai matopurkin että sekoittaneet erilaiset käsitteet. Kun avaa keskustelun jääviydestä missä tahansa porukassa, saa kymmeniä vastauksia ja lähes kaikki erilaisia.
Jonkun mielestä rahallisen vaalituen vastaanottaminen yrityksiltä tai säätiöiltä on lähtökohtaisesti likaista, mutta sen sijaan ammattiyhdistysaktiivien työajallaan ja siis palkattuina työntekijöinä tekemä vaalityö on vain poliittisen aktiivisuuden osoitus.
Jos on avoimissa vaaleissa tullut valituksi HOK-Elannon edustajistoon, saako kaupunginvaltuustossa tai lautakunnassa päättää HOK-Elantoa koskevista asioista? Saavatko ministerin mies ja lapsi saa omistaa osakkeita ilman, että ministeri on esteellinen? Missä määrin säätiö saa tukea poliittista toimintaa?
Ministereiden kohdalla laki on tiukin ja heidän on ilmoitettava sidonnaisuutensa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ministeri on ”velvoitettu ilmoittamaan elinkeinotoimintansa, omistukset yrityksissä, muut merkittävät tulolähteet ja velat sekä sellaiset tehtävät ja sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä. Perustuslaki myös kieltää ministeriä hoitamasta julkista virkaa tai sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.” (lainaus taisi olla valtioneuvoston sivuilta). Ministeri Lehtomäki ilmoitti perheensä omistavan Talvivaaran kaivoksen osakkeita. Onko hän siis jäävi päättämään ympäristöpolitiikasta yleensä tai toisaalta konkreettisesti ympäristöluvista liittyen esimerkiksi kaivostoimintaan?
Kirjoitin äskettäin Facebook-statukseeni pilke silmäkulmassa jääviydestä: ”Luulin, että tiedän mitä jääviys tarkoittaa mutten enää ole ihan varma. Lähtökohtaisesti en mielestäni kuitenkaan ole jäävi, noin niin kuin yleensä.” Eräs erittäin kokenut ja asiantunteva henkilö totesi minulle kuitenkin: Lähtökohtaisesti tulee otaksua että kaikki ihmiset ovat jäävejä; kysymys on julkisuuden periaatteesta eli siitä, että mahdollinen jääviys tulee tuoda esiin ja sen vaikutusta päätöksentekoon voidaan arvioida. Hmm, että voisi olla jäävi, ja silti päättää, mutta että arviointi jää kansalle?
Lehtomäen tapauksessa on todettava, että hänen tai hänen perheensä myönteisyys kaivostoimintaan yleensä ei tee hänestä esteellistä päättämään ympäristöasioista, ei edes silloin kun on kyse kaivosteollisuudesta ja ympäristöstä yleensä. Sen sijaan, kun on kyse mahdollisesta henkilökohtaisesta edusta (rahasta, osakkeiden arvon noususta), jonka hän saattaa saada omien konkreettisten ja tapauskohtaisten päätöstensä seurauksena, tilanne on toinen. Hän saattaa silloin olla esteellinen niistä päättämään.
HOK-Elannon edustajiston jäsen on valittu vaaleissa tehtäväänsä, kuten hänet on mahdollisesti valittu kaupungin luottamustehtäviinkin. Hän ei edusta HOK-Elannon hallintoa. Siksi mielestäni edustaja ei ole jäävi päättämään kunnan elimissä esim. kaavoituksesta. Paitsi: asiassa on yksi paitsi. Nimittäin, opin vasta äskettäin, että HOK-Elannon edustajiston jäsen on saanut henkilökunta-alennuksen ostoistaan, meidän muiden joutuessa tyytymään bonuksiin. (Olen nyt jälkikäteen tajunnut, että kieltäytyessäni ehdokkuudesta edellisissä HOK-Elannon vaaleissa ja mahdollisesta jäsenyydestä edustajistossa kieltäydyin samalla myös suoranaisesta taloudellisesta edusta… Pahus!! ;-)) Toisin sanoen, edustajiston jäsen saa taloudellista etua toimiessaan edustajistossa. Onko se riittävän suuri taloudellinen kannustin myös ajamaan kaavoituksessa HOK-Elannon etua? No, aika harva kaupunkipoliitikko pääsee niin konkreettisesti päättämään kaavoitusasioista, joten asia lienee hypoteettinen. Joka tapauksessa, HOK-Elanto on nyt myös kertonut luopuvansa edustajiston henkilökunta-alennuksesta.
Edellisen ei ollut tarkoitus olla tyhjentävä vastaus jääviydestä tai esteellisyydestä olipahan omaa haja-ajatteluani. Vaaliraha- ja vaalitukiasiaan en tässä blogikirjoituksessa edes yritä paneutua, sen kun taas on oma juttunsa sinänsä, vaikkakin mitä oleellisin osa jääviys ja esteellisyyskeskustelua. Siitä lisää sitten toisella kertaa.
******
Toimin Helsingin kaupunginvaltuutettuna ja lisäksi toivon toimivani kansanedustajana seuraavassa eduskunnassa, ilmoitan tässä blogissa siksi sidonnaisuuteni. Julkinen keskustelu jääviydestä ja esteellisyydestä on ollut monessa mielessä hyödyllinen, ja se varmasti jatkuu. Monet meistä tekevät politiikkaa kuitenkin ennemmin ’rakkaudesta lajiin’ kuten eräs puoluekollegani muotoili kuin henkilökohtaisen rahallisten saavutusten houkuttelemana. Hyvän toimeentulon kun fiksu ja aikaansaava ihminen saa vähintään yhtä hyvin muulla ammatinvalinnalla.
Nina Suomalainen – Sidonnaisuudet
Asema Helsingin kaupungin päätöksenteossa
Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen
Kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja
Helsingin teatterisäätiön edustajiston jäsen.
Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen virat
Vanhempi kehityspolitiikan asiantuntija, Kirkon Ulkomaanavun säätiö (toimivapaalla 31.5.2011 asti)
Hallintotehtävät valtionyhtiöissä, taloudellisesti merkittävissä yrityksissä , pankeissa ja muissa rahalaitoksissa ja merkittävissä järjestöissä: ei ole.
Luottamustehtävät
Puheenjohtaja, Kehityspoliittinen toimikunta (Valtioneuvoston 2007 nimittämä toimikunta)
Varapuheenjohtaja, Helsingin Kokoomuksen Naisten Piiri
Seurakuntaneuvoston varajäsen, Pakilan srk
Kirkkovaltuuston varajäsen, Helsingin seurakuntayhtymä
Taloudellinen asema
Liike- ja sijoitustoimintaa varten hankitut merkittävät omistukset, muut merkittävät omistusosuudet tai velat ja takaukset ja muut vastuut : ei ole
******
Nina Suomalainen 