Lex Nokia – vai ei?

Posted on

Politiikolla pitää olla kanta joka asiaan. Nk. lex Nokiassa minulla ei vielä ole vankkaa kyllä tahi ei-mielipidettä. Tosin, en siis ole kansanedustaja (vielä..) eikä europarlamentissa juuri tästä päätetä (vielä), joten ehkä voin vielä asiaa punnita. Olen saanut kyselyjä siitä, mitä mieltä olen, joten jaan puntarointiani yleisön kanssa.

Näkemyksiä siis otetaan vastaan. Mutta huom. jaksan lukea ja aion julkaista vain asialliset kommentit, jotka tuovat sisältöä ja lisäarvoa keskusteluun! (Jos joku haluaa kertoa minun olevan blondibimbo, jolla ei ole edellytyksiä ajatteluun, kuten taannoin eräässä nimeltämainitsemattomassa blogisivustossa, ei kannata nähdä vaivaa kommenttia lähettää, sillä aion käyttää ’toimituksellista auktoriteettiani’ ja jättää lisäarvoa tuomattoman kommentin julkaisematta. Pahoitteluni – mutta sanomalehdetkin toimeenpanevat toimituksellista linjaansa!)

Olen miettinyt seuraavia kohtia:

Lain puolesta:

– Ymmärrän tietoturvaongelmat firmoilla kuten Nokia, tai muilla laitoksilla kuten esim. Rajavartiolaitos, jossa ystäväni oli töissä ja jossa ei edes saanut käyttää hotmail ym. osoitteita, tietoturvariskin takia. Tietyillä aloilla tietoturvahuoli on aivan ’valid argument’.

– Olen ollut ymmärtäväni, että uusi laki ei antaisi lupaa lukea posteja vaan tarkastella niiden tunnistetietoja eli onko viesti mennyt kilpailijalle, eikä edes lupaa katsoa tavallisia posteja vaan vain merkittäviä liitetiedostoja sisältäviä.

– Minusta työnantajalla ei ole nykyaikana mitään absoluuttista velvoitetta tarjota työntekijälle kommunikaatiovälinettä tämän privaattikäyttöön – ei siis edes spostia kun monia muista sähköpostitarjoajia on netissä tarjolla ja kun nettiyhteyksiä löytyy joka puolelta. Työnantajan sposti on viime kädessä työväline.

– Eräs minulle kirjoittanut henkilö mainitsi, että työntekijät voidaan saada lojaaleiksi muin sitouttamisen keinoin. Sitouttaminen työnantajalle kuulostaa hienolta periaatteelta, mutta käytännössä en oikein usko siihen, vaan kyllä useinkin raha ratkaisee…

Lakia vastaan:

– Voivatko yritykset ennen pitkää kuitenkin toimia lakia venyttäen eli ovatko pian kaikki postit työnantajan tarkastelussa?

– Estääkö laki oikeasti tietoturvavuodot vai onko vain näennäislaki, jolla ei ole mitään vaikutusta – paitsi mahdollisuus urkkimiseen?

– Onko tiedossa mahdollisesti työntekijän yksityiselämä urkkimista eli voidaako lakia soveltaa väärinkäyttäen?

Lisäksi vaikuttaa siltä, että jotkut sähköisen viestinnän alalla paljon toimivat ja netissä liikkuvat ajattelevat sähköisen viestinnän sananvapauden olevan rajoittamaton, mutta sitähän se ei ole. Sitä rajoittaa mm. herjauksen/kunnianloukkauksen kielto sekä kielto kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tämä keskustelu on tietenkin eri asia, mutta liittyy jossain määrin sananvapauskysymyksiin netissä ja sähköisessä kommunikaatiossa.

Toisin sanoen, en vieläkään ole satavakuuttunut lakia vastaan. Onko kenties joku muu syy vielä miksi sitä ei tulisi hyväksyä? Tai se tulisi hyväksyä? Kuten alussa mainitsin toivotan kaikki asialliset kommenttit tervetulleiksi.

4 thoughts on “Lex Nokia – vai ei?

    Cristina Andersson said:
    9.2.2009 23:58

    Vaikea juttu tämä Lex Nokia. Itse olen sitä vastaan, sillä en usko että se auttaa yrityksen tietovuotoja torjumaan. Jos joku haluaa vakoilla, niin se onnistuu ilman yritysyhteisön sähköisiä järjestelmiä.

    Inhoan sanaa sitouttaminen. Jos moraali on molemminpuolin niin heikko että pitää erikseen sitouttaa toimimaan oikein niin ollaan kyllä ihan metsässä. Silloin yritys on väärällä asialla samoin sitoutettava työntekijä.

    Yhteiskunta ja koko maailman on siirtymässä enemmän ja enemmän siihen suuntaan että ihmisistä kerätään kaikenlaisia tietoja. Facebook, myspace yms. myyvät näitä tietoja, kaupat käyttävät valikoimiensa ja markkinointinsa kehittämiseen jne. Lex Nokia toteutuessaan saattaa antaa välineet kaupallistaa tai muuten jakaa ihmisten viestintätietoja.

    Olisiko ihmisten ryhdyttävä pitämään kahdenlaisia identiteettejä, yhtä ”tosielämää” varten ja toista ”nettielämää” varten? Netti-identiteettiä saisi seurata vapaasti ja hyödyntää kaikkea sen antamaa tietoa? Olisiko tämä mahdollisuus säilyttää edes jonkinlainen ikioma yksityisyys?

    Mikko said:
    10.2.2009 08:20

    Tärkein syy vastustaa lakia nykymuodossaan on järjettömän laaja yhteisötilaajan määritelmä. Tutustu lakiesitykseen tältä osin. Laki ei rajaa valvontaa työpaikoille, vaan sallii valvonnan esimerkiksi kouluissa, kirjastoissa, nettikahviloissa ja (opiskelijoihin kohdistuvan valvonnan) yliopistoissa ja taloyhtiöissä (esimerkiksi suuressa osassa opiskelija-asuntoloita on yhteisötilaaja). Erityisen tärkeää on huomata, että paljon puhuttu YT-menettely koskee ainoastaan työntekijöitä. Valvonnan kohteeksi joutuvat ei-työntekijät ovat nähdäkseni täydellisesti internet-tarjoajan armoilla.

    Yliopistojen käyttösäännöt kieltävät esimerkiksi poliittisen toiminnan yliopiston tarjoamaa nettiyhteyttä käyttäen (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta). Näin poliittisilla web-sivuilla vieraileminen, tai poliittisten sähköpostien kirjoittaminen tai lukeminen olisi riittävä syy opiskelijan nettiliikenteen valvomiseen.

    Tietoturva-alan ammattilaisena ymmärrän halun ehkäistä yritysvakoilua. Mutta tarvitseeko sen takia tuoda valvonta tosiaan kaikkiin noihin muihin paikkoihin? Ja miksi annetaan yksityisille enemmän valtuuksia kuin poliisille?

    Oikea tapa hoitaa tämä laki on hylätä se nyt; antaa saatesanoiksi, että tämä laki kuuluu säätää joko pakkokeinolaissa tai sitten laissa yksityisyydensuojasta työelämässä.

    Haluammeko tosiaan yhteiskunnan, jossa valvonnalla rajoitetaan esimerkiksi opiskelijoiden mahdollisuuksia poliittiseen toimintaan?

    ruso said:
    11.2.2009 20:21

    Omasta mielestäni punnukset lakia vastaan.

    Viimeksi keskusrikospoliisi todennut lain hämärtävän yksityisen ja viranomaisen rooleja ja antavan työnantajalle poliisiakin kovemmat valtuudet näissä.

    Kaiken lisäksi ilman mitään odotettavissa olevaa hyötyä. Kyllä ne tiedot saadaan siirrettyä kilpailijalle muutenkin. Siis myös turha laki.

    Asian viereen… sitä en ymmärrä että jengi jeesustellut Nokian vaikuttaneen asiassa. Tottakai vaikutetaan omassa asiassa! Lainsäätäjän tehtävänä punnita ehdotuksia ja argumentteja ja päättää, eikä hän voi ulkoistaa vastuuta ”kovalle lobbaamiselle”. Näin tehdessään tulee sanoneeksi:
    -ettei kykene omaan ajatteluun
    -ettei kykene kantamaan päätöksentekovastuuta
    -että on täysin vaikutusten vietävissä
    …ei siis ole Nokian syy, jos kansanedustajat päästävät typerän raapustuksen läpi.

    Matti said:
    1.3.2009 16:27

    Myös lain hyväksyntää vastaan tässä muodossa.
    Ennen vanhaan asia hoidettiin painamalla yrityksen kirjelomakkeeseen teksti, jossa sanottiin, että yhtiölle tarkoitetut viestit on osoitettava yhtiölle, ei sen palveluksessa olevalle henkilölle.Näin osoitetut kirjeet avattiin kaikki. Olisikin mielenkiintoista tietää miten asia juridisesti olisi, jos sähköpostiosoitteet olisivatkin esimerkinomaisesti muotoa
    ”nokia. teemu.tietäväinen@nokia.com”
    Ne olisivat vissiin yrityksen postia ja ne voisi jopa avata.
    Jos teemu.tietäväinen@nokia .com saa sähkopostia,on se yksityistä ja sallittua mutta siltä voitaisiin rajata esimerkiksi liitetiedostojen lähettäminen. Nykytekniikka tekee sen helposti.Kuis mahtaa olla?
    Kun asia ei ole selvä, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin aikalisä eli hylkääminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s