Chamonix’ssa ja Ranskassa
Yhdistetty hiihto- ja pääsiäisloma Ranskassa on kohta loppusuoralla. Chamonix’ssa tuprutti lunta ensimmäiset päivät, onneksi en enää ollut autolla liikenteessä. Tulomatkalla jännitin keliä, mutten joutunut pahimpiin Euroopan lumimyrskyihin matkalla päinvastoin kuin tuhannet muut lomailijat.
Pienen pieni vastoinkäyminen sattui kuitenkin Ranskan maaseudulla. Musiikin taustakolina ei kuulunutkaan CD:n diskokappaleeseen, vaan ääni tuli auton pakoputkesta joka laahasi maata. Suomessa ennen joulua tehty 120,000 km huolto eikä katsastus taannut sitä, etteikö auton pakoputki ollut kolme kuukautta myöhemmin läpiruosteessa. Mihin nykyään enää voi luottaa?
Onni onnettomuudessa oli, ettei pakoputki pudonnut paria tuntia aiemmin moottoritiellä ja että paikalliset tuttuni asuivat lähellä. Ja taas kerran todettiin, että maaseudulla, oli se sitten Ranskan Bourgognea (Burgundi) tai Suomen Kymenlaaksossa, asiat saadaan hoitumaan. Soitto tuttuun ranskalaiskylän huoltamoon takasi auton noudon puolen tunnin sisällä kiirastorstaina ja uuden pakoputken pitkän perjantain iltaan mennessä. Tosin matkakassa on muutamaa sataa euroa keveämpi.
Laskettelemassa olen käynyt päivittäin, ulkona oleminen ja oikean lumen näkeminen on mahtavaa. Koira on odotellut kiltisti asunnolla, mutta päässyt vastapainoksi iltapäivisin mukaani kahviloihin ja kaupungille. Turisteja oli pääsiäisenä jonkin verran, brittejä, ranskalaisia, venäläisiä. Chamonix on hieno paikka siksikin, että täällä on oikea miellyttävä kaupunki, ja matkailijoita on monenlaisia, alpinisteja, lumilautailijoita ja vuoristokaupunkiin muuten vain tutustuvia.
Seuraavaksi toivon pääseväni takaisin Haagiin viikonloppuna autollani. Minulle on vakuuteltu, että pakoputki on autossa jossain vaiheessa helposti hajoava osa, kyllä auton muuten pitäisi ajoa kestää. Toivotaan.
Nina Suomalainen 
