Vauhkona netissä
Huomenna järjestetään Helsingissä mielenosoitus nettisensuuria vastaan. Marssi taitaa olla joidenkin innokkaiden tietotekniikan tulevien diplomi-insinöörien masinoima, ainakin banderolleja maalaillaan kutsun mukaan Otaniemessä Jämeräntaipaleella ja ovat kuulemma saaneet luvan käyttää tupsulakkejaan mielenosoituksessa.
Olen hieman ymmälläni nettiaktivistien kohkaamisesta. Edes keskustelu nettipokerin kieltämisestä ei saanut aikaan samanlaista bittimyrskyä kuin keskustelu siitä, miten parhaiten ja tehokkaimmin suitsitaan lapsipornoa netissä. Tai oikeastaan keskustelun tavoitteenahan ei olekaan se miten netin lapsipornoa rajoitetaan, vaan se, ettei rajoittamistoimenpiteillä saa olla vaikutusta sananvapauteen, eli vapauteen sanoa mitä ja miten lystää, netissäkin.
Joukon johdossa näpyttää herra nimeltä Matti Nikki, joka pitää yllä sivustojaan, joiden ”tarkoituksena osallistua keskusteluun Internet-suodattimista ja lapsipornosta. Lapsiporno on se tekosyy jolla voidaan ajaa mitä tahansa totalitaarista asiaa, ja se ase jolla vastustajat hiljennetään.”
Hmm. Ihanko totta? Ampuuko Nikki tässä nyt kranaatinheitimellä bittiä? Onko todella lapsiporno yhteiskunnassamme – tai totalitaarisissa valtioissa kuten Kiinassa, Kuubassa, Valko-Venäjällä – juuri se ase, jolla kaikki sananvapautta peitsi tanassa puolustavat hiljennetään?
Olen kuvitellut, että vaikka sananvapaus on yksi tärkeimpiä oikeuksiamme, sille on monessa valtiossa laitettu jotain rajaa, useimmiten syystä. Kunnianloukkaus, yksityisyyden suojan loukkaaminen, hate speech, kansanmurhaan yllyttäminen, rasistisiin rikoksiin yllyttäminen. Kuvien tai videoiden julkaisu on mielenkiintoinen tapaus osana sananvapautta. Jos julkaisee tai levittää kuvamateriaalia – oli se sitten lehdessä, TVssä, netissä – rikoksesta, kuten seksuaalisesta kanssakäymisestä alaikäisen kanssa, se on rikos. Eikö se kaikkien mielestä sitä ole? Vai se ei ehkä ole sitä silloin, kun materiaalin toimijat ovat jostain muualta tai näyttävät lolitoilta?
Nikin perimmäisiä tarkoitusperiä en tunne, mutta muutamassa kohdassa sivustoaan lukiessa tulee hieman mietteliääksi; tosin sananvapauden puolesta puhujana hänkin on sivuillaan silti huolissaan siitä, onko hänen kunniaansa loukattu poliisin taholta.
Ymmärrän kyllä keskustelupalstoilla asiasta väitelleiltä argumentin, että sulkulista ja poliisiin toimet eivät välttämättä toimi eikä niillä lapsipornoa poisteta. Ei varmaan, ehkä kuitenkin rajoitetaan jotenkin. Mutta on hieman tekopyhää todeta nettivetoomuksessa että ”Estotoimilain mukainen sensurointi ei puutu lapsipornografian todellisiin ongelmiin tai syihin.” Niin kuin köyhyyteen ja kurjuuteen josta lapsia myydään hyväksikäyttöön, tai länsimaisten pervertikkojen kieroutuneeseen mielenlaatuun? No ei kai. Niihin vaaditaan jo järeämpiä aseita kuin suomalaisen poliisin resurssit.
Nettisensuurin vastustajien vaatimuksena on, että ”internet-liikenteen suodatus lopetetaan hyödyttömänä, lainvastaisena ja sananvapautta loukkaavana” ja että ”poliisi ryhtyy konkreettisiin toimiin lapsipornografiaa sisältävien sivujen sulkemiseksi.” Eli siis he ovat lapsipornoa vastaan, kai? Mutta mitä he ehdottavat poliisin konkreettisiksi toimiksi? En löytänyt mitä, mutta varmaan poliisikin mielellään ottaa vinkit vastaan.
Mitäpä jos Otamäen teekkarit ja muut nettiaktivistit lähtisivät taistoon lapsipornoa vastaan niillä keinoilla jotka he itse osaavat? Olettaen – ja toivoen – että he siis lähtökohtaisesti hyväksyvät sen, että lapsiporno ja sen levittäminen on rikos – eikä osa sananvapautta. Kyseisten sivujen hakkerointi, häirintä, virusten lähettäminen, oikeuden nettipornosivujen paljastaminen poliisille, luulisi nörteillä olevan keinoja – ainakin amerikkalaisissa filmeissä on!
******
P.S. Nettiadresseja ministereiden eroamiseksi voi tietenkin kerätä. On kuitenkin absurdia, että Suvi Lindenin eroa hänen lapsipornon kieltomielipiteidensä johdosta vaatineessa adressissa listataan Lindenin ’epäonnistumisena’ myös hänen viime vuotinen päätöksensä jatkaa töissä adoptionsa jälkeen. So what? Eihän sillä ole mitään tekemistä nyt käytävänä olevan keskustelun ja ministerin mielipiteen kanssa. Taas netissä ja facebookissa roikkuva kansa vauhkoontui ja lähti lynkkaamaan: Joo, allekirjoitetaan! Vaaditaan eroa! Sillähän oli se, se, se…. no joku epäselvyys silloinkin! Eroa!
3 thoughts on “Vauhkona netissä”
Kommentointi on suljettu.
Nina Suomalainen 
17.3.2008 19:22
Suvi Lindenin ”epäselvyys silloinkin” oli ihan selvää veromarkkojen vetoa omaan pussiin. Muutoin tekstisi taso on samaa lässytystä, jota netissä trollaukseksikin kutsutaan. Pitikö olla asiaan jotain sanomista? Oma mielipide kenties? Harjoita sanavapauden rajoitusta henkilökohtaisesti olemalla hiljaa, esimerkiksi teknisistä asioista, joista sinulla ei nähtävästi ole osaamista.
”Ei varmaan, ehkä kuitenkin rajoitetaan jotenkin.” <- n00b
17.3.2008 20:56
Hyvä ’John Smith’: jos tuon eroa-suvi-vetoomuksen jaksoit lukea ennen allekirjoittamistasi, olisit kenties huomannut että siinä viitattiin muina epäselvyyksinä nimenomaan adoptioasiaan ja äitysloman pitämättä jättämiseen.
Totta, en todellakaan ole internet-tekniikan asiantuntija, siinä olet oikeassa! Mutta onneksi kaikkien meidän ei tarvitse ollakaan. Ihan kaikkia maailman asioita ei vielä hoideta insinööreillä. Ei edes diplomi-sellaisilla, vaikka monesti mukavaa ja osaavaa väkeä ovatkin.
Jos sinua häiritsee sananvapauteni käyttäminen, kehotan vaihtamaan blogia, se luullakseni kaltaiseltasi tekniseltä osaajalta käy käden käänteessä.
17.3.2008 22:26
Poliisille on ehdotettu ihan konkreettisia toimia, lähtien siitä että ilmoittaisivat tuntemista lapsipornosivuistaan eteenpäin sinne missä niitä ylläpidetään. Tätä ei nimittäin tehdä ”kun laki ei vaadi” – lapsipornosivujen annetaan pyöriä eikä asianomaisen maan viranomaisiin olla yhteydessä.
Tässä ei myöskään vastusteta lapsipornon torjumista, vaan niitä tapoja jolla asia tehdään. Kysyt että eikö lapsipornon levitys ole aina rikos, ja ongelma onkin että perinteisesti vain tuomioistuimella on ollut valta tuomita siitä onko rikos tapahtunut vai ei. Asianomaisilla on tyypillisesti ollut oikeus puolustaa itseään ja tulla kuulluksi. Nykyjärjestelmä ei toimi näin, vaan poliisi on sekä tutkija, syyttäjä että tuomari. Tilanne olisi kovin erilainen jos kaikkien osapuolten oikeusturvasta huolehdittaisiin.
Teknisiin argumentteihin lienee turha mennä kun et ole alan asiantuntija, mutta kaikki epäsuorat sensuuritekniikat ovat haitallisia Internetin toiminnalle. Ne lisäävät vikaherkkyyttä ja riskejä, tekniikasta riippuen jopa hidastavat liikennettä, ja vähintäänkin pirstaloivat netin nimiavaruutta. Jos olen ostanut ja maksanut omilla rahoillani ”lapsiporno.info” domain-nimen, on täysin kohtuutonta että yksittäinen poliisi voi ihan siitä vaan keksiä että osalle nettikäyttäjistä kyseinen nimi ei saa toimia. Se on minun omaisuuttani, jota poliisi rajaa.
Ehdotat myös vigilantismia ratkaisuksi, ja kieltämättä hakkerointi ja muu häirintä olisi kovinkin tehokasta. Ikävä kyllä se on myös laitonta, ja tuppaisi häiritsemään täysin laillisia liiketoimintoja samalla. Lapsipornosivut voivat olla viattomassa palvelinhotellissa ja palvelunestohyökkäys saattaisi viedä samalla palvelimella olevat kymmenet muut sivustot nurin myös.
En myöskään ymmärrä vihjaustasi siitä että sananvapauden puolustajana olen huolissani onko poliisi loukannut kunniaani. Ymmärtääkseni perusteettomat vihjailut poliisinkin toimesta ovat rikos ja yhtä vähän sananvapauden piiriin kuuluvaa kuin lapsipornon levitys. Molemmat on rikoslaissa kriminalisoitu.