Sinivihreitä muutoksen tuulia
Maassa on viittä vaille hallitus. Me kokoomuslaiset liitelemme tietenkin jalat tukevasti ilmassa. Moniko tähän olisi uskonut vuosi sitten, tai edes syksyllä? Tunnustan, itsekin olin vielä talvella epäilevä saammeko niin suurta voittoa, että se riittää hallitukseen. Nyt lupaan, etten enää koskaan epäile, vaan uskon ihmeisiin, sillä niitä selvästi tapahtuu!
Hallitusohjelmassa on monia täysin uusia ja mullistaviakin kuvioita. Työministeriö lakkautetaan. Kuka olisi ikinä uskonut. Tilalle tulee elinkeino- ja työministeriö, siis superministeriö. Alkoholiveroa nostetaan. Miten se tehdään käytännössä, en ole vielä varma, itse suuntaisin korotukset väkeviin. Elintarvikeveroa lasketaan. Nyt onkin kiinnostavaa seurata miten lasku 17 prosentista 12 prosenttiin siirtyy kuluttajahintoihin.
Perintö- ja lahjaverosta luovutaan yritysten ja maatilojen sukupolven vaihdosten yhteydessä. Miten käy yksityisten perintöjen, en ole varma, itse nostaisin verovapaan perinnön alarajaa merkittävästi. Eläkeläisten verotus laskee palkansaajien verotuksen tasolle, niin kuin sen kuuluu ollakin.
Mielenkiintoiset ajat koittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kokoomuksella on ulkopolitiikassa nyt presidentin lisäksi heti johtorooli. Ulkoministeri ja eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajuus ovat Kokoomuksen paikkoja.
Tuleeko ulkopolitiikkaan pian perustuslain nk. valuvian mahdollistama ongelmatilanne? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa. Hän ei kuitenkaan johda Suomen EU-politiikkaa. Mikä on yhtäältä hänen ja toisaalta hallituksen rooli silloin kun kyseessä on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka tosiasiassa linjaa myös Suomen ulkopolitiikkaa? Kummalla silloin on johtava rooli?
”Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä” on kirjattu hallitusohjelmaan. Tosin eilen uutisissa kerrottiiin, että toisin kuin vaalikampanjan aikana tunnustettiin, Suomi on jo harkinnut Naton nopean toiminnan joukkoihin liittymistä. Tämä ei tietenkään ulkopolitiikan johdon – Halosen, Tuomiojan – eikä Heinäluoman, Lipposen mielestä ollut mitenkään olennainen tieto silloin kun Natosta väiteltiin ennen vaaleja. Tai itse asiassa EI väitelty, sillä Natostahan ei pitkään edes olisi ’saanut’ puhua. ’Nato ei ole mitenkään ajankohtainen, puhutaan jostain muusta.’
Niin se maailma muuttuu, ja politiikka, ihan muutamassa viikossa.