Helsinki haluaa itään
Helsingin kaupungin tekemä vaatimus liittää maa-alaansa osa Sipoota on nostattanut joillakin niskavillat pystyyn. Miksi suuri Helsinki uhkaa ryöstää pieneltä Sipoolta sen maat? Eihän tällaista täysin epädemokraattista päätöstä voi tehdä? Entäs kuntien itsehallinto-oikeus?
Vaatimuksen taustalla on se, että Helsinki on vuosia kärsinyt asukkaiden määrän, ja varsinkin nk. hyvien veronmaksajien määrän laskusta kun nämä muuttavat kehyskuntiin halvempien ja tilavampien asuntojen perässä. Kaupunki kaavoittaa parhaansa mukaan, kaikkialla missä voi, ja lähivuosina asukkaita saataneenkin lisää kun uuden alueet Hernesaaressa, Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Pasilassa ja muualla saadaan rakennettua asunnoilla. Kuitenkin se mitä suomalaiset näyttävät haluavan on omakoti-, rivi-, ja paritaloja, eli siis lisää tilaa. Lännessä on vastassa Espoo ja pohjoisessa Vantaa, jotka molemmat ovat mielellään ottaneet vastaan Helsingistä muuttavat, lisää tilaa etsivät asukkaat. Idässä sen sijaan aukeaa korpi, metsä ja Sipoon maaseutu, jossa käyskennellessä luulee tulleensa Länsi-Suomen laajoille pelloille. Sipoota ei ole vuosikausiin ollut kiinnostanut vastuunotto Etelä-Suomen kokonaiskehityksestä. Miksi olisi, kun se on sen sijaan halunnut turvata suomalaisen idyllin vajaalle 19,000 asukkaalleen. Aivan oikein.
Sipoossa on alle 19,000 asukasta sen kaksi kertaa Helsingin kokoisella maa-alueella. Helsingissä asukkaita on 560,000. Sipoon maa-alue on myös suurempi kuin Espoon tai Vantaan, joiden molempien väkiluvut ovat kymmenkertaiset Sipooseen verrattuna. Sipoolaiset ovatkin saaneet elää rauhassa suomalaista unelmaa: omakotitalo omalla pihalla, peltojen keskellä, lähellä merta, vajaan puolen tunnin moottoritieajomatkan päässä maan suurimman kaupungin keskustasta, jossa tarjolla on kaikki mahdolliset palvelut. Kukapa ei tässä idyllissä haluaisi asua!
Nyt kyse on siitä, ajatellaanko koko Etelä-Suomen kehitystä kokonaisuutena, vai luovatko ammoin määritellyt kuntarajat absoluuttisia oikeuksia yksille ja taas velvoitteita toisille. Sipoon yhteistyöhalua aina viime aikoihin asti on myös kuvannut se, että pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan – Espoo, Vantaa, Kauniainen muun muassa – yhteistyötä erilaisissa käytännön asioissa on viety eteenpäin Uudenmaan liitossa. Yhteistyö on kuitenkin rajoittunut Vantaan ja Helsingin itärajaan, sillä Sipoo on itsepäisesti pitäytynyt Itä-Uudenmaan liitossa yhdessä Porvoon ja kahdeksan muun kunnan kanssa, aivan kuin Porvoo olisi se ’keskusta’, jossa sipoolaisilla on eniten asioita toimitettavana. Tosiasiassa sipoolaiset käyvät Helsingissä tai muualla Itä-Uusimaan alueella töissä ja muutenkin toimittavat suuren osan askareistaan pääkaupungissa.
Joidenkin mielestä ehkä yllättäen tehty Helsingin vaatimus Sipoon maa-alasta on kuitenkin se viimeinen pisara, merkki siitä, että jonkun on tehtävä jotain. Yritykset suostutella Sipoo yhdistämään länsi-osiaan toiminnallisesti pääkaupunkiseudun talousalueeseen saumattomasti eivät ole johtaneet mihinkään. Mikäli maan hallitus todella haluaa kehittää pääkaupunkiseutua kokonaisuutena, kuten se on tämän tästä Helsinkiä ja muita kuntia vaatinut tekemään, se tekee päätöksen, jolla Sipoo saadaan aidosti mukaan koko seudun kehittämiseen. On se päätös sitten liittää Länsi-Sipoosta osa Helsinkiin, tai joku muu käytännön tuloksia tuova päätös, jää nähtäväksi. Tosin mikä tämä muu päätös voisi olla, jottei jatketa vielä vuosikausia Sipoon vetkuttelulinjalla, onkin epäselvää.
25.9.2006
7 thoughts on “Helsinki haluaa itään”
Kommentointi on suljettu.
Nina Suomalainen 
25.9.2006 14:22
Nyt en ihan ymmärrä. Jos yksi kunta (Helsinki) ei pysty hallitsemaan omaa kasvuaan, niin miksi pitäisi heti rynnätä apuun ja auttaa poloista valloittamalla naapurikunnista pakolla maa-alueita? Jos Helsingin kaavoituksen ongelmat ovat johtaneet siihen, että Sipoosta tulee houkutteleva paikka, niin eikös Sipoo ole silloin hoitanut asiansa oikein? Tätä ”kasvun yhteisvastuuta” miksikä asian esittelet en oikein ymmärrä. Kyse ei ole loppujen lopuksi mistään muusta kuin valtapolitiikasta, joille nyt jälkikäteen yritetään hakea perusteluja.
25.9.2006 14:31
Et ole ehkä ymmärtänyt kaupunkikehittämisen oleellisinta pointtia. Lähes kaikkia maamma kaupungit ja kunnat haluavat kasvaa. eli haluavat lisää asukkaita ja yrityksiä. Miksi? Koska saavata lisää verovaroja, jolla maksetaan ihmisille parempia elinoloja. MIkään kaupunki- tai kunta maassamme ei tavoittele nollakasvun tai väen vähennyksen politiikkaa. Ei enää edes Sipoo, joka viimeisissä päätöksissään lupaa lisätä kaavoitusta 40,000 uudelle asukkaalle. Modernissa maailmassa vaan ei pärjää – ainakaaan kaupunkina tai maana – jos tavoittelee väen tai yritysmäärän vähennystä.
25.9.2006 18:54
Eli koska jokainen yrityskin haluaa kasvaa, niin yrityksenä voisinkin vallata naapuriyrityksen toimitiloja koska omani ovat käyneet ahtaiksi?
25.9.2006 22:41
Voit mennä aluksi vaikka kertomaan naapuriyrityksellesi, että vuokraisit mielelläsi osan sen puolityhjistä toimistotiloista oman firmasi laajentumiseen sillä sinulla käy asiakasvieraita jatkuvana virtana, sekä että kolme sihteerisiäsi, assistenttisi ja juuri palkkaamasi projektihenkilöstö tarvitsevat lisätilaa. Lisäksi tarjoat naapurifirmalle mahdollisuutta hankkia lisätuloja tekemällä firmallesi alihankintatöitä, koska liiketoimintasi laajenee kovaa vauhtia ja tarvitset kaikki saatavilla olevat resurssit.
😉
26.9.2006 09:08
Juuri näin, mutta mielestäni seuraava askel tuosta eteenpäin ei ole se, että lähtisin valtaamaan naapuriyrityksen tiloja jos he eivät halua niistä siltikään luopua. Tämä oli nimenomaan jutun pointti.
Tämä on kansalaisten oikeustajun vastaista toimintaa. Katsot tätä sitten miltä tasolta tahansa (yritystasolta tai vaikka valtiotasolta), niin vastaavaa ei voisi kuvitellakaan tekevänsä missään muussa yhteydessä.
Siksi tässä onkin kyse enemmänkin politikoinnista hyödyntämällä kuntalain porsaanreikiä sekä lakikikkailusta, jossa kuntalaisten etu on toisarvoista.
26.9.2006 13:04
Kyse in myös siitä, kenen kuntalaisten etua ajetaan, 18,700 sipoolaisen vai 560,000 helsinkiläisen. Lait ovat ihmisiä varten eivätkä kuntien rakenteiden hallinnollista koskemattomuutta varten, ja kuntaliitoksia tehdään lainmukaisesti, eli laittomuuksiin ei kukaan ole ryhtymässä. Mutta, kuten totesin, selvitysmies nyt tekee asiasta suosituksen, ja ehkä se suosittelee aivan jotain muuta, esim että Sipoon on nyt lisättävä asuntotuotantoaan. Ja hallitus päättää sen mukaisesti.
Ken tietää mitä tapahtuu, jää nähtäväksi!
26.9.2006 15:00
Kokonaisuuden kannalta Sipoon itsepintaisuus näyttää tietenkin typerältä. Helsingin toimien perusteet lienevät myös kansallisia: alue on maan tosiasiallinen taloudellinen moottori.
Toisaalta kuntademokratiaan vetoavat periaatteelliset vastaväitteetkin ovat vahvoja: jos Sipoo joutuu luovuttamaan alueitaan, niin voidaanko tämän jälkeen kuntavaaleja kutsua enää tärkeimmiksi (niinkuin aina väitetään).
Yksittäisen sipoolaisen olo on tietenkin orpo. Alueelle muuttaminen, satsaaminen ja investoiminen lienee tapahtunut kuitenkin luottaen sipoolaisen kuntademokratian poliittisiin oloihin (vrt Helsingin tuuliin).
Kyse ei siis ole siitä, onko jokin raja järkevä vai ei, vaan siitä, että sellainen raja tosiasiallisesti on. Tästä tosin ei seuraa, että näin tulisi aina ollakin.