Argentiinalla tekaistu huoli ympäristöstä?
Metsä-Botnian sellutehdashanke Uruguayssa, sen Argentiinan vastaisella rajajoella on nostattanut tunteita Argentiinan puolella. Myös suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet huolestuneita hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista. Nyt kuitenkin näyttää siltä että suunnitellun paperitehtaan ympäristösuunnitelmat ovat korkealla tasolla ja vähintään samaa luokkaa kuin Suomessa, missä monikaan ei enää väitä paperitehtaiden pilaavan suomalaista ympäristöä. 1950- ja vielä 60-luvuillahan asia ei ollut näin vaan tehtaiden ohitse kulkevat joet eivät välttämättä olleet kovinkaan puhtaita. Nykyisen veden- ja päästöjen puhdistusteknologian aikakautena tällaisia haittoja ei ole – vaikkeivät tehtaat kauniita olekaan – ja suomalaisilla paperiteollisuuspaikkakunnilla on oltu kiitollisia niiden takaamista työpaikoista.
Argentiinalla on itsellään useita sellutehtaita, jotka eivät lisäksi täytä ympäristövaatimuksia. Buenos Airesin läpi virtaava Matanza-Riachuelo-joki on erittäin saastunut, jopa niin että sitä verrataan likaviemäriin ja siitä koituu paitsi haju- myös terveyshaittoja. Joen varrella sijaitsee paikallisen asiaa tutkivan komitean mukaan tuhansia (yhden lähteen mukaan noin kolme ja puolituhatta, toisen mukaan peräti 12,000) tehdasta, joista monet päästävät jätteen suoraan veteen. Lisäksi useita hökkelislummeja on joen varrella ja arviolta noin puoli miljoonaa ihmistä. Ympäristöliikettä joen puhdistamiseksi ei kuitenkaan ole syntynyt. Sellainen on ehkä helpompaa synnyttää siellä, missä jotakuta toista – toista valtiota – voi alkaa epäillä saastuttamisesta.
Käyttääkö Argentiinan hallitus nyt Uruguayn puolelle suunnitellun tehtaan rakennusaikeita jonkinlaisena keppihevosena yrittäessään nostaa omaa profìiliaan? Epäselvää on miksi Argentiina oikeastaan haluaa pysäyttää hankkeen, kun kaikille alkaa olla selvää ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia ole luvassa. Yhtenä syynä on sanottu olevan se, että siellä ollaan katkeria siitä, ettei tehdas ole Argentiinan puolella jokea. Nyt siis hyödyt menevät naapuriin. Vai kalisteleeko Argentiina sapelia näyttääkseen omaa asemaansa ja korostaakseen alueellista vaikutusvaltaansa, kuten kävi Falklandin sodassa, kun Argentiina hyökkäsi saarille ja väitti niitä alueeseensa kuuluviksi?
Jopa Argentiinan Greenpeace on todennut Argentiinan hallituksen, poliitikkojen ja liikkeen etunenässä huseeraavan presidentin Nestor Kirchnerin ympäristöhuolen epäuskottavaksi, sillä hallitus ei sen mukaan ole koskaan aiemmin ole vaivautunut olemaan kiinnostunut ympäristöstä sekä Matanza-Riachuelo-joen kunnon vuoksi. Myös nyt kiistan kohteena olevan rajajoen varrella on argentiinalaisia paperitehtaita jotka Uruguayn mukaan jo saastuttavat jokea.
Onko pahaa-aavistamattomia eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä yritetty valjastaa Argentiinan taholta omien kansallisten intressiensä ajamiseksi? Ja ovatko jotkut omat järjestömmekin menneet lankaan, ja auttaneet Argentiinan hallitusta sen uhkailu- ja kiristyspolitiikassa ja kansallismielisessä sapelinkalistelussa?
18.5.2006
Lue myös:
Kotoisin Suomesta, siis Botniasta?Auli Leskinen – Buenos Aireshttp://www.yle.fi/uutiset/taustat/id34606.html
2 thoughts on “Argentiinalla tekaistu huoli ympäristöstä?”
Kommentointi on suljettu.
18.5.2006 08:27
”1950- ja vielä 60-luvuillahan…”
Lievestuoreen Liiisaaa!
Tyttö tehtaan varjoistaaaa!
-I. Goodman
19.5.2006 03:49
Ja ovatko jotkut omat järjestömmekin menneet lankaan, ja auttaneet Argentiinan hallitusta sen uhkailu- ja kiristyspolitiikassa ja kansallismielisessä sapelinkalistelussa?
And Finns find fault with America’s refusal to join the Kyoto Treaty, given that it was obviously designed ”to tie Gulliver down”. It is quite amusing to see Finns now as the victims of the junk science of populist environmentalists.