Parakissa säästät energiaa

Posted on Updated on

Vihreät vaativat viime viikonloppuna, että kaupunkien rakentamista tulee tiivistää, eikä autopaikkojakaan tonttien rakentamisessa tunnu tarvittavan. Lisäksi uusien moottoriteiden rakentamisesta tulee luopua.

Panen paljon arvoa ympäristöarvoille. Itsenäni kyllä hieman ahdistaa ajatus jos kaupungeissa pitäisi asua vieläkin tiivimmin, eli siis ahtaammin kuin nyt. Suomalaisten asumisahtaus on nyt jo suurta, yhdellä henkilöllä on keskimäärin 33 m2 käytössään, kun esimerkiksi Ruotsissa luku on reilusti yli 40 m2. Miksi meidän pitää asua ahtaammin? Eikö tässä maassa lääni riitä? Niin tietysti, säästyisi bensaa ja energiaa jos kaikki asuttaisiin rivissä parakeissa eikä tarvitsisi koskaan minnekään kulkea.Mutta kyllä kai ihmisen elämän mukavuudellekin on joku arvo annettava.

Ja moottoriteitä harvat ajelevat huvikseen. Yleensä niillä kuljetaan kun ollaan menossa jonnekin ja toivotaan päästävän nopeasti ja turvallisesti perille. Eteläisen Suomen tieverkot ovat käyttöönsä verraten vaarallisia. Ajelkaapa joskus talvella linjalla Hanko-Helsinki, Helsinki-Kotka- Virolahti, tai Itä-Suomen rajoille vievillä teillä esim. Imatra-Lappeenranta suunnalla. Hirvittää. Helsingistä Jyväskylään ja eteenpäin kulkeva nelostie on surullisen kuuluisa Konginkankaan vuoksi. Vapaassa valtiossa ihmiset liikkuvat joka tapauksessa, tehdään vilkkaimmat väylät turvallisiksi.

Ympäristöllä on paljon arvoa; mutta kai ihmisellä on vähän enemmän?

25.4.2006

9 thoughts on “Parakissa säästät energiaa

    Niko said:
    25.4.2006 10:23

    Tiiviys ja ahtaus ovat täysin eri asioita. Sitä paitsi monet tiiviit asuinalueet ovat varsin haluttuja. Parakkipuheesi ovat vain osoitusta täydellisestä asiantuntemattomuudesta tämän aiheen suhteen. Vastauksestani tulisi pidempi kuin merkinnästäsi, joten ehkäpä bloggaan aiheesta joskus itse ja käytän tätä merkintää varoittavana esimerkkinä.

    Kysytään nyt kuitenkin se, että eikö mielestäsi yhdyskuntarakenteen hajautumisesta seuraava öljyriippuvuuden kasvu mielestäsi ole uhka? Katso aiheeseen liittyvä linkki:
    http://www.patternliteracy.com/urban2.html

    Aiheen vierestä: Voisitko liittää tämän blogisi Blogilistalle (http://www.blogilista.fi/), niin sen seuraaminen olisi helpompaa?

    ninasuomalainen responded:
    25.4.2006 11:41

    Heippa! No käytin tuossa hieman sarkastista tehokeinoa. Mutta asumisahtaus, vai kutsutaanko sitä sitten tiiviydeksi on tosiasia Suomessa.

    Öljyriippuvuus on ehdottomasti ongelma, ja suuri sellainen. Mutta ei asuminen tiiviys ja öljyriippuvuus kulje käsi kädessä. Onhan muitakin energian tuottamismuotoja? Olen myös samaa mieltä liiasta yhdyskuntarakenteen hajautumisen ongelmasta. Mutta kai kaupunkien rakentamisen tiivistäminen, mitä vihreät vaativat on vähän eri asia kuin hyvä ja toimiva yhdyskuntasuunnittelu? Vai oliko heidän muotoilunsa vaan epäonnistunut. Nimittäin minusta kaupunkien, ainakaan Helsingin rakentamista ei tule paljoa tiivistää, kyllä täällä jo melko tiiviisti asutaan. Tai jos pakolla tiivistetään, monet äänestävät jaloillaan ja muuttavat kauemmas esim rautatien varrelle. Tietty on niitä jotka haluavat asua keskustassa kerrostaloissa yksiössä, mutta on paljon muunlaisiakin asujia.

    Niko said:
    26.4.2006 12:02

    Tiiviys ei ole ahtautta. Tiiviisti rakennetussa ympäristössä voi olla suuria asuntoja, nuo ovat kaksi eri asiaa. Älä sekoita niitä toisiinsa.

    Tuo öljyriippuvuuden ja yhdyskuntarakenteen yhteys lienee sellainen aihe, josta pitänee blogata erikseen. Mutta ne todellakin liittyvät hyvin läheisesti toisiinsa. Mutta jos sinun mielestäsi näin ei ole, niin minkälaisin keinoin sitten alkaisit vähentämään yhteiskunnan öljyriippuvuutta?

    Henrik said:
    26.4.2006 15:00

    Niko: ”Tiiviys ei ole ahtautta.”

    Voisitko täsmentää? Minulle homma ei ihan avaudu.

    Ja jos kerran näin on, kuten Niko esittää, en ymmärrä kiistakapulaa: tiiviys (vihreiden vaatimus) ja väljyys (ei-ahtaus; Ninan toive) kun kerran voivat vallita samanaikaisesti.

    Tarkoitatko Niko jotain seuraavantapaista? Väljä asuminen voi olla yhdyskuntarakenteellisesti tiivistä siten, ettei alueet ole riippuvaisia yhdestä keskuksesta (ja sen mukaisesta infrasta), vaan palveluja yms on tarjolla myös paikallisesti.

    Niko said:
    3.5.2006 06:22

    Esimerkiksi Eira on suhteellisen tiivis kaupunginosa, mutta harvoin ajatellaan eiralaisten asuvan jotenkin erityisen ahtaasti.

    Nina responded:
    4.5.2006 11:17

    Eira on oma kaupunginosansa, joka on historiallisista syistä johtuen niin tiivis kuin se on. Niillä joilla on varaa voi olla siellä aivan kohtalaisen isokin asunto. Mutta ei siellä kovin monia suurperheitä asu, ja monet lapsiperheetkin lähtevät pois eikä monia uusia perheitä alueelle tule.
    Miksi? Alue on kallis sijainnin, historian ja vanhan arkkitehtuurin vuoksi. Toisaalta myös ainakin itse muutin pois Viiskulmasta – Ullanlinnaa, eli lähellä Eiraa – vuosi sitten juuri siksi, että asuntoni oli pieni, autoja ja ratikoita kulki liikaa ja liian läheltä, ainainen pieni taustamelu, ja ylipäänsä halusin enemmän tilaa ympärilleni ja paremmat ulkoilumaastot koirallekin. Tiiviisti kaupungissa asuminen on mukavaa jossain elämäntilanteessa ja jos arvostaa enemmän palvelujen ja varsinkin huvielämän läheisyyttä, mutta itse ainakin halusin juuri nyt enemmän väljyyttä. Eli ’tiiviys’ – tai omasta mielestäni se oli kyllä myös ’ahtautta’ – ei juuri nyt ole sitä mitä haluan. Toivottavasti meille sallitaan tällainen valinnanvapaus, eikä sanella miten tiiviisti tai ahtaasti kunkin pitää asua.

    aijoovai said:
    1.6.2006 17:22

    Tiiviys vs. ahtaus?

    Tähän löytyy varmasti useampia eri määrittelyjä. En tunne ”alan” terminologiaa eli virallisia määritelmiä, mutta yleiskielessä

    – ahdas asuminen tarkoittaa juuri sitä 30+ neliötä (vai mitä se nyt olikaan) missä suomalainen keskimäärin asuu vs. sitä vähemmän ahdasta 60, tai mitä se nyt sitten onkaan, neliötä, missä veli saksalainen asuu.
    Kerrostalossa voi olla joko ahdasta tai vähemmän ahdasta asumista, mutta suomalaisissa kerrostaloissa on lähes poikkeuksessa ahdasta. Noin yleisesti kerrostalo on ehkä kaikkein helpoin ratkaisu asumistiiviyden lisäämiseen.

    – tiivis asuminen taas tarkoittaa taajaan rakennettua (siis tiheään, huom: taaja_ma_) aluetta, missä ymmärtääkseni yleisesti tarkoitetaan myös asukastiiviyden olevan korkeampi (asukasta / km2). Taajamassa voi olla ahdasta asumista. Vaikkapa 5-henkinen perhe yksiössä.
    Mikä tahansa ilmakuva osoittaa ns. sokealle Reetallekin, että koko Helsinkin on ihan älyttömän väljästi rakennettua.

    Siis: väljästi rakennetulla pientaloalueellakin voidaan kärsiä ahtaasta asumisesta. Suomessa syyt ovat ymmärtääkseni historialliset joihin vaikuttaa eli on vaikuttanut mm. pääomapula, rakentamisen hinta (eristäminen & lämmityskustannukset, perustukset, jne).

    … ja lopuksi vasta hoksasin, että määritelmät Editan CD-Perussanakirjasta ovat tiivein tapa sanoa edellinen:

    – Tiivis: jonka osat ovat lähellä toisiaan, taaja, tiheä, tiuha. Tiivis karvapeite. Tiivis verkko. Seisoskelivat tiiviinä ryhmänä

    – Ahdas: alaltaan, tilavuudeltaan pieni, kapea, kaita, soukka, suppea, tiukka, liian tiivis. Ahdas katu. Ahdas aukko. Ahdas huone, asunto. Ahdas lantio. Ahdas kenkä, takki. Ahdas rakentaminen. Hytissä oli ahdasta. Murrepiirre, joka esiintyy vain ahtaalla alueella. Sulloa ahtaaseen.

    Jokaisella on tietysti vapaassa maailmassa oikeus valita määritelmänsä, mutta vakiintuneiden määritelmien käyttö helpottaa kommunikaatiota kovasti.

    Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa…

    Sami Suomalainen said:
    6.8.2006 23:43

    Juu, tiivis kaupunkirakenne ei tarkoita ahdasta asumista, eikä hajallaan oleva kaupunkirakenne takaa väljiä asuntoja. Tämä liittyy kaupunkisuunnitteluun, ei asuntojen suunnitteluun.

    Me mietimme asioita hyvin pitkälle ja eri kanteilta, mutta sitten loppupaperiin jää joku epäselvä sana tai lause, joka saattaa viedä lukijan ajatukset muualle. Tässä on ehdottomasti parantamisen varaa.

    Skobo said:
    16.8.2006 20:08

    Helsingin ydinkeskustaa tuskin tarvitsee enää tiivistää. Ongelmallisia alueita öljynkulutuksen kannalta ovat pientalolähiöt (miksei kaukana palveluista olevat kerrostalolähiötkin), joissa ei ole kauppoja, kouluja, terveyskeskuksia, eikä työpaikkoja, ja asunnotkin ovat usein öljylämmitettyjä. Tällaisilla alueilla asuvat ihmiset joutuvat liikkumaan autolla päivittäin kouluun, töihin ja kauppaan, sekä muihin tarvitsemiinsa palveluihin. Liian suuret asutuskeskukset eivät nekään ole ihanteellinen asumismuoto öljyriippuvuutta silmälläpitäen. Suurelle joukolle ihmisiä ruokaa joudutaan tuomaan pidempien matkojen päästä, koska lähialueen tuotantokapasiteetti ei riitä ja kulutuksen jälkeen roskat on ajettava kauas pois kaupungista. Ihanteellista asutuskeskuksen kokoa lienee mahdotonta määritellä tarkasti: Kuinka suuri yhteisö tarvitsee oman postin? Entä kuinka suuri yhteisön tulee olla, että sinne kannattaa rakentaa terveysasema, keskussairaala, peruskoulu, ammattikoulu, yliopisto tai voimalaitos? Öljyriippumattomassa yhteiskunnassa tällaisen pienimmän perusyksikön täytyisi pystyä täyttämään asukkaidensa jokapäiväiset tarpeet ja kaikkien palveluiden tulisi olla kävelymatkan päässä tai ainakin sinne pitäisi päästä julkisella kulkuneuvolla.
    Aivan em. kaltaiseksi vihreäksi utopiaksi suomalaista yhteiskuntaa tuskin tarvitsee muuttaa, koska harvaanasutussa Suomessa voidaan tuottaa suhteellisen paljon biopolttoaineita autokantaan nähden. Kiistaton totuus kuitenkin on, että öljy loppuu aikanaan (joidenkin ennustusten mukaan 40 vuoden päästä) ja sitä ennen sen hinta tulee nousemaan huomattavasti. Itse en ole omistanut autoa kahteen vuoteen, enkä siten ole juuri seurannut bensan myyntihintoja, mutta ymmärtääkseni hinta on nousut noin 20%. TV-uutisten mukaan öljynkulutus on vähentynyt suomessa vuoden aikana yhden prosentin verran. Kuinka suuria hinnankorotuksia siis tarvitaan, että suostumme vähentämään kulutustamme edes 10%?! Kasvavat Kaukoidän taloudet tulevat vaatimaan yhä suuremman osan tuotetusta öljystä, samalla on syytä pohtia, mitä nykyiset korkeat hinnat kertovat omalla kielellään siitä kuinka äärimmilleen maailman öljyhuolto on jo nyt venytetty. Biopolttoaineillakaan tuskin voidaan korvata kaikkea sitä öljyä, mitä suomessa nykyään kulutetaan. Tämä ei toki tarkoita siirtymistä takaisin keskiajalle, esimerkiksi 1950-luvun jälkeen Suomen autokanta on viisikymmenkertaistunut! (http://194.157.221.15/markkinointijarjestelma/taulujulkaisu/92_taulu_katso.asp?tjid=311&kieli=) Autojen lisäksi öljynkulutusta 1950-luvusta on lisännyt lentokoneet, laivat, veneet, junat, öljylämmitys, ruohonleikkurit, erilaiset moottorikäyttöiset raivausvälineet, mopot, moottoripyörät, sekä muovien, keinokuitujen, lannoitteiden ja maalien valmistus. Lista on loputon. Voisimme siis karkeasti arvioida, että kykenisimme helposti ylläpitää biopolttoaineilla sellaista elintasoa, mikä meillä oli neljäkymmentä vuotta sitten, mutta suuria yhteiskunnallisia muutoksia se kuitenkin vaatii.
    Ohhoh, kun meni kantaaottavaksi, toivottavasti jaksoitte lukea.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s