Huippunaisia ja viisaita sanoja
Viime viikolla järjestimme tiimini kanssa Naisia huipulla- illan ravintola Luxissa. Tarkoituksena oli tuoda yhteen joitakin suomalaisia huippunaisia kertomaan siitä, mikä heistä on ollut haastavaa johtajuudessa, yrittäjyydessä, politiikassa ja ylipäänsä urallaan etenemisessä, ja miten he ovat löytäneet tiensä eteenpäin. Paikalla oli lähes parisataa vierasta, joista puoliakaan en ennestään tuntenut, sillä illan kutsut olivat välittyneet eteenpäin naisverkostojemmme kautta. Hyvä esimerkki siitä miten naisverkosto parhaimmillaan toimii!
Illan tunnetuin nimi oli tietenkin Elisabeth Rehn, entinen esimieheni ja nykyinen hyvä ystäväni, joka aina innostaa ja ilahduttaa puheenvuoroillaan. Elisabeth kertoi meille siitä, miten hän on pärjännyt niin politiikassa kuin kansainvälisissä ympyröissä, usein erittäinkin miesvaltaisissa ympyröissä. Elisabethin huumorintaju ja ironia – ja joskus itseironia – jaksavat naurattaa, eikä hän koskaan jätä kertomatta hyvää kaskua tai heittämättä tarkkanäköistä kommenttia kun siihen tulee tilaisuus. Ehkä juuri tämä ironia on saanut hänet jaksamaan eteenpäin silloinkin kun eteen on kasattu esteitä.
Elisabeth Rehniä, sekä illan muita vieraita – Laila Snellman, Päivi Topinoja-Aranko ja Tiina Kalliokoski – yhdistää selvästi se, miten he ovat kukin omalla tyylillään menneet eteenpäin turhia valittamatta. Siitä, miten naiset ja miehet eroavat johtajina toisistaan, Tiina Kalliokoski kertoi, että naisia johtajina vaivaa joskus päätöksentekokyvyn puute. Naiset haluavat mielellään mahdollisimman paljon tietoa ennen päätöstä. Joskus tätä tietoa hankitaan ja hankitaan niin, ettei päätökseen asti uskalleta edetä täydellisen tiedon puuttuessa. Tiina sanoi, että hyvä johtaja tekee lopulta päätöksen ja myös elää sen kanssa.
Eroavatko naiset muutoin miehistä johtajina? Päivi Topinoja-Aranko sanoi, että naiset ovat luovan työn johtamisessa usein tarkkanäköisempiä ja herkempiä. Tutkimuksessa naisten johtamistaidoista on todettu, että organisaatiot, joissa on naisjohtajia, naiset saattavat tuoda mukanaan erityyppistä – positiivista – yrityskulttuuria ja dynamiikkaa, niin että yritykset todella hyötyvät tästä.
Suomen virallinen mallimamma Laila Snellman ja vanhimman mallitoimiston perustaja kertoi siitä, miten hänen on ollut monesti vaikea ilmaista itseään suomenkielellä opittuaan kielen paremmin vasta teini-iässä. Hän toivoikin meille Suomeen enemmän suvaitsevaisuutta muualta muuttaneita kohtaan, esimerkiksi mitä tulee kielen osaamiseen. Meidän ei tarvitsisi vaatia täydellisen oikeaa suomea puhuttavan ennen kuin hyväksymme tulokkaat työpaikoillemme tai muualle yhteiskuntaan.
Yhteistä kaikille illan esiintyjille on selvästi se, että he ovat pyrkineet eteenpäin omaa valitsemaansa tietä uskoen omiin kykyihinsä. He olivat kaikki erinomaisia esikuvia.
Olennaisena seikkana menestymisessä on juuri omiin kykyihin uskominen. Tämä pätee varmasti niin naisiin kuin miehiin. Oleellista ei ole se, että uskon omiin kykyihini koska olen niin täydellinen, vaan se, että voin uskoa itseeni koska olen hyvä joissain asioissa. Heikkouksia ei kannata jäädä vatvomaan, joku muu kyllä tekee sen puolestasi – tai sitten kukaan muu ei niitä edes huomaa.
Nina Suomalainen 