Tuhlaajasinkut
YTV:n tutkimuksen mukaan sinkkutaloudet ovat jätteiden suurtuottajia. Yksinasuvat pääkaupunkiseudulla tuottavat hieman yli 300 kiloa jätettä vuodessa, kun pariskunnilla määrä on hieman yli tämän koko taloudelta. YTV:n kehittämisyksikön päällikkö kertoo, että ’sinkkukotiin hankitaan lähes sama määrä lehtiä ja laitteita kuin suurempaankin perheeseen’.
No niinpä! Kuvitellaanko, että yhden hengen talouksien pitäisi tyytyä vähäisempään tarjontaan siksi, että sitä lehteä onkin lukemassa kahden hengen sijasta yksi, TV:tä katsoo vain yksi, hiuksia föönaa vain yksi tai tietokonetta käyttää vain yksi henkilö?
Kaikki yhden hengen taloudessa asuvat tietävät, että yksinasuminen myös maksaa. Me yhden hengen taloudet kuitenkin uskomme, että meistä on mukavaa elää täyttä elämää nyt, eikä odottaa että sitä uutta stereota kuuntelee kaksi henkilöä eikä vain yksi. (No, ehkä meillä on ystäviäkin.)
Muutoin tuo yksinasuvien jätteen syntymisen määrä on mystinen asia. Osaltaan sitä ehkä selvittää se, että me yksinasujat ostamme saman leipäpaketin kuin kaksin asuvat, ja siitä sitten ei kaikkea ehdi syödä ennen kuin se on jo pilalla. Vai olisiko se myös siksi, että paketin kääreet tulevat joka tapauksessa ja ovat samankokoiset oli maitopurkista kaatajia yksi tai kaksi.
YTV: edustajan kommentti sai minut vain suivaantumaan. En usko että me sinkut vain huviksemme tuhlaamme ja kulutamme enemmän kuin parilliset. Itse en ainakaan tätä tunnusta! Yksin asuminen on luksuslaji, josta joutuu maksamaan satoja euroja ekstraa joka kuukausi, ettei edes mieleeni tulisi heittää mitään pilaantumatonta ruokaa pois. No, Hesarin pinot tulevat minulta pian häviämään kun aion siirtyä Verkkohesariin, jossa säästää niin hinnassa kuin jätteessä. YTV:n edustaja on varmasti onnellinen.
11.10.2006
One thought on “Tuhlaajasinkut”
Kommentointi on suljettu.
12.10.2006 11:05
Yksinasuvat (kaikki sinkuthan eivät asu yksin) varmaankin keskimäärin kuluttavat enemmän ja tuottavat enemmän jätettä kuin yhteistalouksissa asuvat. En epäle. Mutta yksilötason johtopäätöksiä tuollaisesta ei voi vetää. Kulutusvalinnoista se kuitenkin on lopulta kiinni ja yksinkin voi elää varsin ekosti.
Toisesta ääripäästä sitten on argumentointi, jossa perustellaan perheellisyyden ekologisuutta laskemalla, että vaikkapa nelihenkisessä perheessä kulutetaan vähemmän luonnonvaroja henkilöä kohden kuin yksin tai kaksin asuttaessa. Usein näin varmaan onkin, mutta ympäristön kannalta se, että on itse tehnyt ne pari lisäkulutusyksikköä lisää tähän maailmaan on kuitenkin pahempi asia. Ei ympäristön kannalta olennaista ole kulutus per henkilö vaan kokonaiskulutus. Siksi lapseton sinkku ei loppujen lopuksi olekaan niin ekotehoton olento kuin voisi kuvitella.