Helsinki haluaa itään

Posted on Updated on

Helsingin kaupungin tekemä vaatimus liittää maa-alaansa osa Sipoota on nostattanut joillakin niskavillat pystyyn. Miksi suuri Helsinki uhkaa  ryöstää pieneltä Sipoolta sen maat? Eihän tällaista täysin epädemokraattista päätöstä voi tehdä? Entäs kuntien itsehallinto-oikeus?  

Vaatimuksen taustalla on se, että Helsinki on vuosia kärsinyt asukkaiden määrän, ja varsinkin nk. hyvien veronmaksajien määrän laskusta kun nämä muuttavat kehyskuntiin halvempien ja tilavampien asuntojen perässä. Kaupunki kaavoittaa parhaansa mukaan, kaikkialla missä voi, ja lähivuosina asukkaita saataneenkin lisää kun uuden alueet Hernesaaressa, Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Pasilassa ja muualla saadaan rakennettua asunnoilla. Kuitenkin se mitä suomalaiset näyttävät haluavan on omakoti-, rivi-, ja paritaloja, eli siis lisää tilaa. Lännessä on vastassa Espoo ja pohjoisessa Vantaa, jotka molemmat ovat mielellään ottaneet vastaan Helsingistä muuttavat, lisää tilaa etsivät asukkaat. Idässä sen sijaan aukeaa korpi, metsä ja Sipoon maaseutu, jossa käyskennellessä luulee tulleensa Länsi-Suomen laajoille pelloille. Sipoota ei ole vuosikausiin ollut kiinnostanut vastuunotto Etelä-Suomen kokonaiskehityksestä. Miksi olisi, kun se on sen sijaan halunnut turvata suomalaisen idyllin vajaalle 19,000 asukkaalleen. Aivan oikein.

Sipoossa on alle 19,000 asukasta sen kaksi kertaa Helsingin kokoisella maa-alueella. Helsingissä asukkaita on 560,000. Sipoon maa-alue on myös suurempi kuin Espoon tai Vantaan, joiden molempien väkiluvut ovat kymmenkertaiset Sipooseen verrattuna. Sipoolaiset ovatkin saaneet elää rauhassa suomalaista unelmaa: omakotitalo omalla pihalla, peltojen keskellä, lähellä merta, vajaan puolen tunnin moottoritieajomatkan päässä maan suurimman kaupungin keskustasta, jossa tarjolla on kaikki mahdolliset palvelut. Kukapa ei tässä idyllissä haluaisi asua! 

Nyt kyse on siitä, ajatellaanko koko Etelä-Suomen kehitystä kokonaisuutena, vai luovatko ammoin määritellyt kuntarajat absoluuttisia oikeuksia yksille ja taas velvoitteita toisille. Sipoon yhteistyöhalua aina viime aikoihin asti on myös kuvannut se, että pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan – Espoo, Vantaa, Kauniainen muun muassa – yhteistyötä erilaisissa käytännön asioissa on viety eteenpäin Uudenmaan liitossa. Yhteistyö on kuitenkin rajoittunut Vantaan ja Helsingin itärajaan, sillä Sipoo on itsepäisesti pitäytynyt Itä-Uudenmaan liitossa yhdessä Porvoon ja kahdeksan muun kunnan kanssa, aivan kuin Porvoo olisi se ’keskusta’, jossa sipoolaisilla on eniten asioita toimitettavana. Tosiasiassa sipoolaiset käyvät Helsingissä tai muualla Itä-Uusimaan alueella töissä ja muutenkin toimittavat suuren osan askareistaan pääkaupungissa.  

Joidenkin mielestä ehkä yllättäen tehty Helsingin vaatimus Sipoon maa-alasta on kuitenkin se viimeinen pisara, merkki siitä, että jonkun on tehtävä jotain. Yritykset suostutella Sipoo yhdistämään länsi-osiaan toiminnallisesti pääkaupunkiseudun talousalueeseen saumattomasti eivät ole johtaneet mihinkään. Mikäli maan hallitus todella haluaa kehittää pääkaupunkiseutua kokonaisuutena, kuten se on tämän tästä Helsinkiä ja muita kuntia vaatinut tekemään, se tekee päätöksen, jolla Sipoo saadaan aidosti mukaan koko seudun kehittämiseen. On se päätös sitten liittää Länsi-Sipoosta osa Helsinkiin, tai joku muu käytännön tuloksia tuova päätös, jää nähtäväksi. Tosin mikä tämä muu päätös voisi olla, jottei jatketa vielä vuosikausia Sipoon vetkuttelulinjalla, onkin epäselvää.

25.9.2006