Yritä edes!

Posted on Updated on

Yrittämisen on kannatettava. Yrittänyttä ei laiteta. Yrittäjä kantaa riskin. Yritä edes! Mikä siinä on, että yrittämisen välttämättömyyden ymmärtäminen on Suomessa niin vaikeaa? Demareita ja vasemmistolaisia äänestävä neljännes väestöstä kuvittelee yhä menestyvään talouteen riittävän sen, että duunari paiskii kahdeksasta puoli neljään ilman kummempia suunnitelmia ja joku kasvoton entiteetti ’johtaa’ laitosta – toisin sanoen heidän mielestään vetää lonkkaa. 

Itselläni on suuri kunnioitus yrittäjiä kohtaan. Heillä on ideoita, keinoja toteuttaa tavoitteensa, pyrkyä ja vauhtia. Itse harkitsin ja tutkin pari vuotta sitten mahdollisuuksiani aloittaa oman konsulttifirmani pyörittäminen toiminimenä. Ensimmäisellä naisyrittäjäkurssilla toitotettiin kerta kerran jälkeen hyvän bisnessuunnitelman teon merkitystä. Yritystä ei kannata edes perustaa ellei ole miettinyt tarkkaan onko idea hyvä, onko asiakkaita, mistä kunnon pesämuna, ja riittääkö tuotto edes pakollisiin menoihin tai veroihin.   

Heti tehtiin myös selväksi se, että omasta palkasta ei aluksi kannata edes haaveilla. Mutta onhan sitä starttirahaa saatavilla? Todella – starttiraha on 650 euroa kuukaudelta. Sillä rahalla asuntovelallinen helsinkiläinen sinkku maksaa tuskin asumistaan. Yritystoiminnan aloittajan on ensimmäisestä päivästä saatava business kunnolla käyntiin ja tulovirtaa sisään, otettava hurjasti lainaa ensimmäisiin kuukausien kuluihin tai pistettävä omaisuuttaan likoon kulujen kattamiseksi. Toisaalta, ehkä systeemin etu on se, että motivaatio työntekoon ja ideointiin kummasti nousee. Tämä koskee varsinkin myös työttömänä ennen yrittäjän uraa ollutta, sillä työttömyyskorvaus lakkaa juoksemasta heti yrityksen perustamisen jälkeen. 

Koska oma yrittäjän urani ei totuuden valjettua ja sen sulattelun jälkeen vielä päässyt alkamaan minulla ei ole omakohtaista kokemusta siitä, mitkä ovat erityisesti yrittäjiä koskettavat tai raivostuttavat politiikan Top Ten kysymykset. Olen yrittänyt tehdä kyselytutkimusta asiasta.  

Hyvä ystäväni on yrittäjä ja häneltä kysyessä saan heti massiivisen ryöpyn asioita mitkä hänen mielestään mättävät yhteiskunnassamme, lainsäädännössä, päätöksenteossa, ja ties missä, juuri hänen näkökulmastaan. Lisäksi hän ei voi millään ymmärtää politiikan teon hitautta ja sitä, miksi asioita ei voida heti korjata kuntoon. Yritän selittää, että politiikan teossa ei valitettavasti (ja onneksi) ole, ainakaan meillä Suomessa käytössä diktatuuria tai suoraviivaisia omistajapolitiikan keinoja.

Kerron hänelle myös sen realiteetin, ettei politiikka todellakaan ole parhaiden toimenpiteiden ja testattujen ja tuloksellisten keinojen loogista yhteensovittamista.  Poliittinen päätöksenteko on sen sijaan kuin korttipyramidin rakentamista kymmenen eri ihmisen toimesta. Yksi suunnittelee ensin minne pyramidi rakennetaan, mitä kortteja käytetään, kenellä on vakain käsi ja kuka lähetetään heti ostamaan pizzaa. Toinen taas ei halua leikkiä mukana vaan katsoo mieluummin telkkaria, kolmas ja neljäs lisäilevät kortteja huterasti pinoon, viidennellä särkee selkää joten hän siirtyy sohvalle kun kuudes ja seitsemäs lähtevät pizzan ostoon. Loput kolme nahistelevat ja valittavat millä oikeudella ensimmäinen yrittää määräillä kaikkia muita. Kuka näistä on se yrittäjä? 

21.11.2006 

This entry was posted in Uncategorized.