Energia

9: Energiaa tarvitaan, vaikka sitä säästettäisiinkin

Posted on Updated on

Ydinvoima on noussut yhdeksi ehdokkaille esitetyistä kysymyksistä. Edellinen eduskunta myönsi luvat kahteen uuteen ydinvoimalaan. Fortumille kaavaillaan myös uutta lupaa Loviisaan, 40 vuotta vanhan ydinvoimalan korvaamiseksi uudella. Tämäkin voi olla perusteltua, koska sillä korvataan vanha voimala. Ja varsinkin kun voitaisiin korvata myös Suomeen itänaapurin Sosnovyi Borin ydinvoimalasta Suomeen tuotua sähköä. Venäjältä tuotu sähkö on noin puolet Suomen ydinvoimaloiden tuottamasta sähköstä.

Mutta on päivänselvää, että nyt Japanin tapahtumien jälkeen, on jälleen kerran tarkennettava riskitekijät ja turvatoimenpiteet, sillä epävarmuustekijöitä ei saa jäädä ydinvoimalaitosten turvallisuuteen.

Demokraattinen päätöksenteko ja kansan vakuuttaminen asiasta tapahtuu vain niin, että Japanien tapahtumien valossa voidaan moneen kertaan varmistua ja varmistaa kansalle, että Suomen turvatoimet eivät jätä tilaa onnettomuuksille. Mahdollinen meriveden nousu on otettava huomioon. Samoin sähkönjakelun moninkertainen varmistaminen jäähdytykseen, kun se oli se, mikä Japanissa petti.

Kannatan kuitenkin myös muiden päästöttömien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Joissain niissä voisi olla Suomelle potentiaalia vaikka vientiteknologian tuotteina, varsinkin koska kaikkiin maailman maihin ei ydinvoima kovin hyvin edes sovi. On oltava vakaa demokratia ja maaperältään otollinen jne.

Monet vaihtoehtoiset energiamuodot ovat kuitenkin tehokkuudessa ainakin tällä hetkellä merkittävästi jäljessä ydinvoimaa, maakaasua, kivihiiltä tai öljyä. Näistä siis kivihiili ja öljy aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, joista on päästävä eroon. Vaihtoehtoisilla energiamuodoilla ei ainakaan tällä hetkellä onnistuta täyttämään Suomen energiatarvetta. Ja aurinko- ja tuulienergian sivuun tarvitaan yleensä myös muuta niiden mekaniikkaa pyörittävää energiamuotoa.

Energiaa voidaan toki säästää, ja pitääkin, mutta merkittävästi nykyistä vähempää käyttöä on todella vaikea saada aikaan. Jollei sitten palata 1800-luvun malliin: ei katuvaloja, pihavaloja, mainosvaloja, ei elektroniikkaa, jääkaappeja, pakastimia, tietokoneita.

Ihanteellisinta olisi tietenkin, jos voisimme kaikki yhteen ääneen todeta, että Suomi käyttää vain puhdasta aurinkoenergiaa ja loput säästetään! Mutta se ei vain ole realismia. Sillä katettaisiin vain murto-osa tarpeestamme. Kaikissa muissa energiantuotantomuodoissa on ne hyvät, ja huonot puolensa, jotka pitää tasapainottaa.