Sotasyyllisyystuomiot purettava
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit ovat yksi Suomen historian olan kohautuksella vaiettuja vääryyksiä. Ne olivat talvi- ja jatkosodan voittajavaltion sanelemia. OIkeusministeri Urho Kekkonen ajoi niitä voimakkaasti ja käytti niitä oman asemansa pönkittämisessä ja kilpailijoiden sysäämisessä katuojaan.
Hannu Rautkallion/Lasse Lehtisen kirja Kansakunnan sijaiskärsijät: sotasyyllisyys uudelleen arvioituna avaa silmiä. Erityislaki, jonka pohjalta syyllisyysoikeudenkäynnit aloitettiin säädettiin Neuvostoliiton tiukasta vaatimuksesta sodan jälkeen. Naapuri vaati tuomioita Nurnbergin tapaan. Kahdeksan syytetyn listalla oli myös henkilöitä, jotka tuntuivat joutuneen listalle sattumalta, Suomen poliittisen johdon lisäksi. Mannerheim kuitenkin säästettiin.
Nyt KKO on todennut, että oikeudenkäynti ”loukkasi useita oikeusjärjestyksen keskeisiä periaatteita”. Liian usein me Suomessa ajattelemme vaikeista kysymyksistä: antaa olla, ei mennä tuohon koskemaan, mitä sitä vanhoja kaivelemaan. Samaan aikaan haluamme nk. sovintoprosesseja ympäri maailmaa ja ajamme oikeuden toteutumista. Suomettumiskehityksen ja kahdeksaan henkilöön kohdistuneen räikeän lokaanvetämisen tulokset ovat kuitenkin jääneet kalvamaan yhteiskuntamme tukipilareita.
Sotasyyllisyystuomioita ei voi tuosta vain mitätöidä, vaan hallituksen tulee tehdä siinä aloite. Onko Keskustapuolue siihen valmis? Oikeusministeri miettii tieteellisen tutkimuksen avulla asian selvittämistä. Toki, mutta ei yhtä Neuvostoliiton sanelemaa historiamme vääryyttä voi jättää vain kymmenvuotiseen tutkimukseen, josta joskus tulee tulos, joka ei johda mihinkään.
Kannattaa tutustua mm. Rautkallion/Lehtisen kirjaan:
- ← Edellinen
- 1
- …
- 191
- 192
- 193
- …
- 326
- Seuraava →