Talous

Nina videohaastatteluissa – katso tästä!

Posted on Updated on

Käy tsekkaamassa mitä vastaan Ylen vaaligalleriavideon kysymyksiin, muun muassa Natosta, Suomen taloudesta, yrittäjyydestä!

Nina Ylen vaaligalleriassa: http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=suomalainen&emer%5Bpd%5D=&emer%5Bpp%5D=&emer%5Bpg%5D=&emer%5Bpar%5D=18_90&emer%5Bpk%5D=a_asc&emer%5Bpo%5D=#5659

Nina Nykypäivän vaalihaastattelussa: https://youtu.be/PIvgGSXB-_4

Ninan oma vaalivideo: https://www.youtube.com/watch?v=K_4zG8nJKu0

11: Talousvakaus Euroopassa, meidänkin asiamme

Posted on Updated on

Kuka olisi uskonut, että Euroopan talous on Suomen eduskuntavaalien kuumin puheenaihe. Mutta Euroopan talous on yhtä kuin Suomenkin talous, halusimme sitä tai emme. Tietenkin vaihtoehtona on Pohjois-Korean tie, jolloin maa voi ihan itse päättää ihan kaikista talouteen liittyvistä näkökulmista. Olisihan sekin tietenkin valinta sinänsä. Mutta ei ehkä Suomen tie kuitenkaan?

Vuoden 2008 syksyllä seurasin tarkkaan CNN:n kautta (olin tuon vuoden pääosin Haagissa Etyj-tehtävässä, joten CNN:ää tuli katsottua) Yhdysvalloissa käytyä keskustelua, kun Lehman Brothers- pankki oli kaatumassa.

Ennen sitä siellä oli jo otettu valtion valvontaan muita rahoituslaitoksia miljardeilla dollareilla. Lehman Brothersin annettiin kaatua, ja kerrannaisvaikutukset valuivat meillekin. Vuonna 2008 laman uhka Euroopassa vaan tuntui kovin kaukaiselta, vaikka USAn tapahtumien globaalista vaikutuksesta varoiteltiin. Ei sitä voinut uskoa, että yhdellä pankilla olisi niin paljon väliä, ja tietenkin muutamalla muulla rahoituslaitosten haltuunotolla.

Mutta niinhän siinä kävi, lama tuli, Suomen vienti pysähtyi täysin ja samoin rakentaminen noin puoleksi vuodeksi. Talouden kasvu oli miinusmerkkistä noin yhdeksän prosenttia vuoden ajan. No nyt ollaan päästy kasvu-uralle, vuoden alun talouskasvu on meillä jo yli kolmea prosenttia. Sen takia en toivoisi toista eurooppalaista tai suomalaista romahdusta heti perään.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kirjoitti eilen blogissaan vakausvälineestä ja takauksista Portugalille näin:
******
7.4.2011

Olen saanut todella paljon sähköpostia ja yhteydenottoja Euroopan talousvakauteen liittyen. Asia on entistä ajankohtaisempi nyt, kun Portugali aikoo pyytää lainaa EU:lta, euromaiden vakausvälineeltä ja IMF:ltä.Monissa kysymyksissä ihmetellään, miksi meidän pitäisi lainata tai taata hommansa huonosti hoitaneita maita. Se ei tunnukaan oikealta. Niin tehdään vain, jos se on Suomen, suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin etu – vain siksi ja vain silloin.

Suomen hyvinvointi ja rikkaus perustuu vientiin. Siksi jos talous muualla pysähtyy, on se myös meidän ongelmamme. Kun Lehman Brothers -pankin annettiin kaatua syksyllä 2008 Yhdysvalloissa ja ”sijoittajat kärsivät vastuunsa”, menetti Suomi seuranneessa finanssikriisissä ja lamassa verotuloja Suomen pankin laskelmien mukaan 40 miljardia euroa.
Sijoittajilla pitää ilman muuta olla riskinsä ja heidän pitää kantaa vastuunsa.

Mutta eivät Kreikalle, Irlannille tai Portugalille 5 ja 10 vuotta sitten rahaa lainanneet pankit ja eläkeyhtiöt – suomalaisetkaan – ottaneet ylisuuria riskejä pikavoittojen toivossa. Päinvastoin, euroalueen valtion velkakirjat olivat matalan riskin tuotteita, joista sai pientä korkoa. Tänä päivänä näemme, että tuo riski ja korko olivat liian pieniä. Sääntömuutoksista on nyt päätetty ja riski menettää rahansa tulee mukaan euroalueen valtionlainoihin jatkossa.

Eurovaltion maksukyvyttömyys ja hallitsematon velkajärjestely viime vuonna ja nykyisessä tilanteessa johtaisi joka tapauksessa suuriin ja kalliisiin seurannaisvaikutuksiin. Riski jopa syvempään lamaan olisi olemassa – juuri kun taloutemme on päässyt kovaan vauhtiin viennin vetämänä.

Jos voimme estää uuden finanssikriisin ja laman riskin vakauttamalla euroalueen lainoin ja takauksin, niin se on tehtävä. Mutta ei minkään yhteisvastuun nimissä, vaan ainoastaan suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja hyvinvoinnin puolesta.

Kun asettaa tuon konkreettisen 40 miljardin verotulojen menetyksen rinnakkain huomattavasti pienempien tiukan ehdollisten lainojen ja takausten kanssa, voi ymmärtää, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Emme ole auttaneet niinkään saksalaisia tai ranskalaisia pankkeja tai edes ongelmiin ajautuneita kriisimaita. Olemme ennen kaikkea auttaneet itseämme eli Suomea turvaamaan viennin, talouskasvun, työpaikat, verotulot ja suomalaisen hyvinvoinnin.

Koko kirjoitus löytyy täältä:

http://www.kokoomus.fi/jyrkin_sivut/paivakirja/?x206056=4047419

******

13: Eläkkeelle myöhemmin, mutta miten?

Posted on Updated on

Vaalikoneissa kysytään ehdokkailta, kannatammeko eläiän nostamista. Kysymykseen sinänsä voin vastata kyllä, nimittäin kannatan sitä, että keskimääräinen eläköitymisikä saadaan nousemaan. Yksi vuosi lisää työuraan jostain päästä, alusta, keskeltä ja osa vaikka lopusta, vähentää valtion talouden kestävyysvajetta 2 miljardilla eurolla.

Keskimääräinen eläköitymisikä on nyt noin 59,4 vuotta keskimäärin. Virallisesti eläkkeelle jäädään 63-69 vuotiaina. Mikä ihmeen ero näiden kahden luvun välillä oikein on? Jos eläkkeelle jäämisen iän alarajaa nostetaan, nostaako se oikeasti eläköitymisen ikää? Vai jäädäänkö useammin sairaseläkkeelle tai eläkeputkeen eli työttömyyden kautta eläkkeelle? Ja keneen iän alarajan nosto vaikuttaisi? Lisäksi nyt ongelmana tuntuu palautteesta päätellen olevan se, että 50-60-vuotiaat joutuvat irtisanotuksi joillain toimialoilla, mutta uutta työtä on mahdotonta saada.

Uusi hallitus on tässäkin haasteiden edessä.
Kirjoitin viime vuoden syksyllä seuraavan blogimerkinnän aiheesta.

*** ***

EK:n johtaja esittää vuosiloman lyhentämistä ratkaisuna urien pidentämisen tarpeelle. Aiemmin suuret talousjohtajat ovat esittäneet eläkeiän nostamista 63-vuodesta.Talouselämän ylimpien johtohenkilöiden huolet ovat oikeutettuja, työuria tulee pidentää. Sen sijaan heidän esittämistä ratkaisuista puuttuu kaikki uskottavuus niin kauan kuin tiedetään johtojen superedut lomineen, superpalkkioneen ja aikaisine eläkeikineen. Kuinka monella talouden huippujohtajalla on eläkeikänä 60 vuotta, tai maksimissaan 62 vuotta? Montako viikkoa he käyttävät vuosilomaansa?

Nykyinen peruseläkeikä 63-vuotta voisi toimia hyvin, jos suurin osa kansasta tosiaan työskentelisi siihen asti. Nykyisen eläkkeelle jäämisen keski-ikä on 59 vuotta. Jos eläkeikää nostetaan 63 vuodesta, tunnolliset ja ahkerat elättävät muiden aiemman eläköitymisen. Tosiasiallinen eläkeikä ei sen sijaan nouse yhtään.

Työssä jaksaminen on klisee, mutta totta se on: vanhempana alkaa merkitä työaikojen joustavuus ja mahdollisuus ajankäytön hallintaan. Monet eläkkeelle jääneet kuusikymppiset huomaavat, että töitä voisi hyvin tehdä vielä, mutta niin tahtiin saa joustavuutta ja saa tehdä joskus vaikkapa osa-aikaista päivää. Miten joustavuudessa ja palkitsevuudessa päästään paremmin teoriasta käytäntöön?

Ovatko vuosilomasäännökset sitten liian lepsut? Minusta useilla aloilla eivät, ihminen tarvitsee elämässään muutakin kuin työntekoa. Talouselämän johtajat voivat väittää, että he itse tekevät työtä lomallaankin ja siksi lomailevat vain pari viikkoa vuodessa. Ehkä, mutta tavallinen tallaaja tekee ehkä työtä joka ei ole hänen koko elämänsä ja josta hän tarvitsee kunnon breikin. On tosin aloja, jossa vuosilomakertymä lähenee paria kuukautta vuodessa. Se on tietty kivaa työntekijälle, mutta ei ole kovin järkevää työnantajan kannalta.

SAK:n kritiikki kohdistuu usein pätkätöihin: samaan aikaan pitäisi olla sekä joustot että pysyvät pitkät työsuhteet. Miksi kukaan ei tajua, että joustoja paikkaamaan tarvitaan lomittajia ja osa-aikatyöntekijöitä vanhempain-, vuorottelu- ja opintovapaille, lyhennettyyn työpäivään vanhemmille ja osa-aikaeläkeläisille? Pätkätyöt ovat hyvästä, monet haluavat niitä tehdäkin. Sen sijaan pätkätyöläisten työehtojen parantamiseen tulisi paneutua. Itse vuosien pätkätyöläisenä tiedän, että töitä riitti, sen sijaan lomien puuttuminen alkoi lopulta nyppiä.

Demareilta on tullut yksi hyvä ehdotus viime aikoina, nimittäin vuosilomapankki. Ammattitaitoinen pätkätyöläinenkin voisi huoletta tehdä pätkiä siellä täällä, koska hän tietää, että hänen ammattitaitoaan koko ajan tarvitaan ja hän voi joskus pitää oikeaa vuosilomaakin.

*** ***

16: Kokoomus ajaa senioreiden asiaa. Oikeasti.

Posted on Updated on

Yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin kysymyksiä tulevina vuosina ovat eläkeläisten tai senioreiden kysymykset. Tähän liittyy sekä riittävän tulotason turvaaminen senioreille, myös monet hoivakysymykset.

Ensinnäkin pari sanaa Kokoomuksen linjoista eläkkeiden tasoon ja verotukseen liittyen. Nykyinen hallitus ja Kokoomus on tehnyt paljon eläkkeiden tason parantamiseksi. Eläkkeiden verotusta kevennettiin jokaisessa budjetissa tällä vaalikaudella. Eläkeverotuksen keventäminen on tuonut keskieläkettä saavalle vähintään 79 euroa kuukaudessa enemmän käteen.

Usein kuulee vaatimuksen nk. taitetun indeksin poistamisesta. Kuitenkin, sen korjaaminen nk. puoliväli-indeksiksi, jota sovelletaan palkansaajille, olisi tuonut tällä vaalikaudella laskujen mukaan 31 euroa. Eläkeläiset ovat siis hyötyneet 2,5-kertaisesti enemmän Kokoomuksen ajamasta eläkeveron oikeudenmukaistuksesta kuin indeksin muuttamisesta!

Usein sanotaan, että eläkeläisten verotus on kireämpää kuin saman tuloluokan palkansaajan. Tämä ei pidä enää paikkansa. Palkansaaja maksaa veroistaan verolaskurin osoittaman prosentin lisäksi työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua. Siksi verolaskurin prosentit eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Eläkeläisille jää samansuuruisesta tulosta käteen saman verran tai enemmän kuin palkansaajalle. Kokoomus on ainoa puolue, joka on sitoutunut eläkeläisten verotuksen keventämiseen myös ensi vaalikaudella.

Takuueläke tuli käyttöön tänä vuonna. Se parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa jopa 170 eurolla kuukaudessa. Kokoomuksessa on linjattu myös, että mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla on voitava harkita eläkkeiden indeksimuutosta kaksi kertaa vuodessa, jolloin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Vanhusten hoiva-asuat ovat myös merkittävien haasteiden edessä. Olemme kuulleet paljon vanhusten huonosta hoidosta ympäri Suomea. Tapaukset ovat olleet surullisia ja hävettäviä. Vanhuksilla on oltava hyvät, ihmisarvoiset olosuhteet, se on meille kunnia-asia!

Kokoomuksen kantana on, että on säädettävä vanhuspalvelulaki, josta nyt on luonnos valmiina, sekä turvattava riittävät resurssit. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava oikeus hyvään hoivaan asuinpaikasta riippumatta ja tarvitaan palveluita ikäihmisen kunnon ja omien toiveiden mukaan. Tarvitaan mahdollisuus asua kotona niin pitkään kuin vanhus haluaa, kotipalvelujen avulla, mutta jos kunto on liian heikko, meillä on oltava tarpeeksi palveluasumista. Kuukausien, saatikka vuosien jonotus palveluasumiseen on käsittämätöntä leväperäisyyttä kunnan puolelta.

Myös mahdollisuuksia omaishoitoon parannetaan jatkossakin. Omaishoidon tuen kattavuutta on parannettava ja tuen saamisen edellytyksiä yhdenmukaistettava. Helpotus omaishoitovapaan pitämiseen on tärkeä apu monelle. Myös kotikuntalain muutos antaa ikäihmisille mahdollisuuden valita oman asuinpaikkansa läheltä omaisiaan

Nämä ovat kaikki tärkeitä toimenpiteitä. Varmasti monia muitakin tarvittaisiin. Jokainen meistä voi aloittaa omat toimenpiteensä heti, omien vanhempiensa ja sukulaistensa kanssa. Ja miksei muuallakin, sillä apua, tukea ja ystävyyttä tarvitsevia vanhuksia on meillä varmasti paljon.