Visiona sähköinen Helsinki: mitä, koska ja kenelle?
Helsingin kehittymisen perustana tulee olemaan tulevaisuudessakin sähköinen ja digitaalinen toiminta. Omissakin visiossani välkkyy metropoli, jossa netin kautta voi hankkia ja tilata palveluja ja kaupungilla liikkuessa pääsee helposti nettiin ja sähköisiin palveluihi käsiksi. Lääkäripalvelut, liikuntamahdollisuudet, julkinen liikenne, pankkipalvelut, työasiat, kirjastoasiat voi kaikki tilata, buukata ja hoitaa nopeasti ja tehokkaasti.
Olen yrittänyt tutustua Forum Virium ohjelmaan. Tosin vasta netin kautta, jossa asia kuvataan melko hämärästi. Mitä tarkoittaa ”Forum Virium Helsinki on tiiviisti mukana luomassa tosielämän testiympäristöjä Helsingin metropolialueelle sekä suunnittelemassa Länsi-Pasilaa ja sinne rakennettavaa Forum Virium Centeria. Tavoitteena on synnyttää parempia palveluita ja kasvavaa liiketoimintaa vahvan osaamisen perustalle.” ?
FVH:n mIssiona on ”Luomme Helsingin metropolialueella kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin perustuvia,
kansainvälisesti kilpailukykyisiä digitaalisia palveluja” eli oletan että se on juuri sitä mistä itsekin maallikkona, ei-teknisenä henkilönä visioin.
Kysymykseni kuuluu: onko maallikkojen, ei-tekniikan tuntijoiden, asioiden simppelinä pitävien näkökulmat otettu huomioon FVH suunnittelussa? Suomi/Helsinki menee yhä teknisempään suuntaan, ja se on upeaa, niin kauan kuin tekniikka palvelee meitä muita, jotka haluamme asiat helppoina ja keskitymme sen sijaan muuhun. Katselin työryhmän nimiä, ja siinä ovat yritykset, jotka palveluja kehittävät ja kaupungin/valtion laitokset. Entäpä tulevat käyttäjät?
Voiko http://www.helsinginseutu2050.fi/ hanketta käyttää myös tukena teknisten palvelujen kehittämisessä?
Olisi hienoa kuulla näkemyksiänne ja mielipiteitänne aiheesta! Eli visiona sähköinen Helsinki: what, for whom and when?
2 thoughts on “Visiona sähköinen Helsinki: mitä, koska ja kenelle?”
Kommentointi on suljettu.
Nina Suomalainen 
11.9.2008 12:48
Kansalaiselle olisi yksinkertaisempaa jos usean asiointitilin sijaan julkisen sektorin tarjoamat sähköiset palvelut tarjottaisiin pankkien verkkopankkipalveluissa. Sisäänkirjautumisen jälkeen avautuu pankkien valikko, josta voi mm. tarkistaa tilin saldon, maksaa laskuja ja hakea uutta maksukorttia. Tähän valikkoon voidaan lisätä toimintoja mm. lapsilisähakemus, opintotuen haku ja palautus, uuden henkilöllisyystodistuksen tai passin anominen sekä yhteystietojen muutos Väestörekisteriin.
Palvelut siirtyvät verkkoon. Lähes 70% suomalaisista maksaa jo kuukausittaiset laskunsa verkkopankissa ja suurempaa osuutta havittelee myös julkinen sektori omassa palvelutuotannossaan, jolloin tarve fyysisille asiakaspalvelupisteille vähenee, mutta ei poista tarvetta kokonaan. Verkkoasiointi edellyttää verkkopäätteitä, joita on sijoitettava laajasti sähköistä asiointia varten. Näin ei tarvitse olla, mikäli verkkoasiointi mahdollistetaan verkkopankissa, jolloin kansalaiset voivat hyödyntää pankkikonttorien asiointipäätteitä.
Siksi visiossani julkisen asiakaspalvelupisteitä siirretään pankkien alaisuuteen.
Tarkoituksena on siirtää mm. Verohallinnon, Kansaneläkelaitoksen ja Maistraattien palvelupisteet pankkien vastuulle. Pankit avustavat asiakasta sähköisten hakemusten täyttämisessä ja skannaavat liitteet sähköiseen muotoon. Sähköisten hakemusten täyttämiseen valtaosalla suomalaisista on jo tarvittavat päätteet kotona tai työpaikalla, muutoin hakemusten täyttäminen onnistuu pankkien verkkopäätteillä.
Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Yhteispalvelun rahoitus järjestetään valtionosuuksia kehittämällä ja palvelut tuotetaan kerätyillä verotuloilla.
Suomalaisia palveli 1.684 pankkikonttoria vuoden 2007 lopussa. Kelalla puolestaan 304 palvelupaikkaa. Pankkiverkosto on Kelan palveluverkostoa yli 5,5 kertaa laajempi. Esimerkiksi Kinnulan kunnassa on kaksi pankkia, mutta lähimpään Kelaan on matkaa 70 kilometriä.
Mikäli nykyinen asiakasvirta jaetaan yli viisi kertaa laajempaan palveluverkkoon, pankit kykenevät hoitamaan asiakaspalvelun nykyisillä resursseilla ja lisäksi säästetään tilakustannuksissa.
Pankeille tämä tarkoittaa uutta tuotetta, kuten vahinkovakuutus tai rahastot, joiden markkinoinnista syntyneet kulut korvataan yhteistyösopimuksen mukaisesti.
Näin luodaan viisi kertaa laajempi palveluverkosto ja veronmaksajat säästävät tila- ja henkilöstökustannuksissa. Henkilöasiakkaan Verotili ja Yhteispalvelu voi siis korvata merkittävän osan Kansaneläkelaitoksen 5.800 työntekjästä sekä osan henkilökunnasta, jotka työskentelevät Ulosottovirastossa, sosiaalitoimistoissa ja Verohallinnossa.
Mikäli hanketta hyödynnetään vain Suomessa, on yhdellä työpanoksella korvattu noin seitsemän tuhannen ihmisen työpanokset työn organisoinnilla. Tekno-struktuurinen järjestelmäinnovaatio on kuiten tarkoitettu globaaliksi hankkeeksi lisäämään hyvinvointia ja parantamaan elämisen laatua.
11.9.2008 12:59
Tavallisen pulliaisen kannalta on oleellista että homma toimii, käyttö on vaivatonta ja mieluusti ilmaista.
Usein hienot ideat piirustuspöydillä ja kabineteissa muuttuvat matkan varrella jumalattoman hankaliksi ja kalliiksi projekteiksi jotka toimivat miten sattuu..
Tärkeintä kaikessa interwebiin liittyvässä kuitenkin lienee tietoturvan ja yksityisyydensuojan riittävä taso.
Se pitää olla jo suunnitteluvaiheessa mukana keskusteluissa.