Kylmä ja kova ihminen
Äänivyöryä ei voi estää. Olen saanut tarkastuslaskennassa kaksi ääntä lisää. Lopullinen tulokseni on siis 3579 ääntä. Not bad! Silti, mitalisijan jääminen ulottumattomiin harmittaa todella vieläkin, aina kun asiaa ajattelen.
Vaali-iltana Ylen tekemä Ajankohtaisen kakkosen Unelmien ilta-ohjelma lähetettiin tiistai-iltana (se löytyy myös netistä Ylen sivuilta). Ohjelmassa mm. seurattiin kolmen uuden ehdokkaan – itseni, Maria Guzeninan ja Merja Vanhasen -eduskuntaunelman toteutumista vaali-iltana. Nyt tiedämme, että Maria Guzeninan vaaliunelma toteutui, kun me kaksi jäimme varasijoille.
Illan aikana meiltä kysyttiin myös miten vaikuttamisimme ikäihmisten olosuhteiden paranemiseen. Vastasin itse kertomalla ensinnäkin Kokoomuksen vaaliohjelman asioista, eli eläkkeiden verotus yhdenmukaiseksi palkkojen kanssa, indeksiä korjattava, ja kansaneläkettä nostettava, sekä hoivapalvelut saatava toimiviksi. Lisäksi puhuin omasta visiostani, eli siitä, että vanhuksista myös välitettäisiin. Perheet, naapurit tai tutut kävisivät kylässä, auttamassa ja veisivät rientoihin. Ohjelmassa näytettiin vain tämä visioni, ei aiempaa osaa kommentistani.
Sain heti ohjelman jälkeen viestin henkilöltä, jonka mielestä olen kylmä ja kova ihminen näin sanoessani. Hänen vanhempansa asuvat 800 km päässä, eikä hän ehdi työltään, lapseltaan ja kodinhoidoltaan miehensä käydessä pitkillä työmatkoilla puolet viikosta osallistua vanhempiensa asioihin. Hänen mielestään en tunne ihmisten arkielämää.
Mietin jälkeenpäin, että onko todella niin, että ainoa ’oikea’ vastaus tuohonn kysymykseen ’miten parantaisit vanhusten asioita’ on: lisää rahaa yhteiskunnalta. Välittämisestä ja vapaaehtoispanoksesta puhuminen on ’kovaa ja kylmää’. Aika paradoksaalista!
Ja huom. olen myös sitä mieltä, että valtiolla on oltava tarvittavat palvelut vanhuksille. Mutta kyllä kai vanhukset haluavat jonkun oikeankin ihmisen elämäänsä, eikä vain palkkaa saavia kunnan työntekijöitä? Ymmärrän myös, että 800 km on pitkä matka pitää huolta vanhemmistaan. Mutta onko oikea vastaus se, että ’arkielämäni on niin kiireistä joten en ehdi olla kiinnostunut siitä miten vanhemmillani menee, yhteiskunta pitäköön heistä huolen.’
Sitäpaitsi ohjelmassa haastatellut vanhukset halusivat myös oopperaan, teatteriin, ja yksi laulamaan virsiä. Kai edes näissä voisi joku muu kuin kunnan työntekijä vähän jeesata…
3 thoughts on “Kylmä ja kova ihminen”
Kommentointi on suljettu.
Nina Suomalainen 
22.3.2007 13:46
mutta… mutta… sivuistasi saa sellaisen käsityksen, että olet enemmän kiinnostunut omasta menestyksestäsi kuin ajamistasi asioista. Henkilö, jolta sait ”kylmä ja kova” -viestin tuskin tarkoitti, että kaikki pitäisi sysätä yhteiskunnan hoidettavaksi, vaan sitä mitä sanoikin: et tunne ihmisten arkielämää. Välittämisestä ja vapaaehtoispanoksesta PUHUMINEN ei riitä, jos aito empatia ja ymmärtäminen puuttuvat. Näitä asioita en ainakaan nettisivuiltasi löydä.
Arvostan sitä että olet valmis hoitamaan yhteisiä asioita, mutta jotta saisit viestisi läpi, pitäisi löytyä vähemmän egoa ja enemmän intohimoa asioihin. Hyvännäköiset sivut muuten, huolella tehdyt.
Kevätterveisin
Johan Lärka
22.3.2007 15:03
Mielestäsi siis empaattisuuteen ei riitä se, että PUHUU mutta kylläkin se se, että KIRJOITTAA nettisivuillaan empaattisesti? Tai että hymyilee teeveessä suloisesti ja sanoo että kyllä valtion olisi huolehdittava?
Miksi pitää olla vähemmän egoa? Eihän egolla ole mitään tekemistä intohimon tai välittämisen kanssa? Ihmisellä voi olla vaikka kuinka korkea käsitys itsestään mutta hän voi silti tehdä asioita toisten hyväksi, toisten puolesta, ja kantaa kortensa moninkertaisesti yhteiseen kekoon.
Mistä päättelet etten itse kanna omaa vapaaehtoispanostani? Tai ettei minulla ole ’intohimoa asioihin’?(Mitähän asioita tässä tarkoitit?) Siitäkö, etten mainosta kaikkia tekemisiäni yksityiskohtaisesti suureen ääneen nettisivuillani? Tai siitä, että minulla on hyvännäköiset nettisivut. (Muuten, tehty vapaaehtoispanoksella, kuten suurin osa kampanjaani.)
Mistä päättelet etten tunne ihmisten arkielämää? Siitäkö että olen kokoomuslainen? Vai siitä että minusta on otettu pari kivaa kuva sivuilleni? Voisin jopa väittää että tunnen arkielämää vähintäänkin yhtä hyvin kuin sinä itse, hyvä Johan.
Olen myös nähnyt ja kokenut ’arkielämää’ vuosia muuallakin kuin Suomessa, siellä missä ’arkielämän’ huolet ovat aivan muuta kuin se, että lapsi kiukuttelee kun joutuu tarhaan.
Minusta on mielenkiintoista miten stereotyyppisesti ihmiset ajattelevat. On pakko pukeutua harmaisiin, näyttää pitkää naamaa, itkeä ja valittaa, jotta voi sanoa, että tietää mitä arkielämä on. Onko niin, että on oltava vasemmistolainen jotta voi puhua arkielämästä, koska muiden suusta kuultuna arkielämä on istumista kultalusikka suussa?
22.3.2007 15:47
”kova ja kylmä ihminen”???
Itse ihmettelin ehdokkaita kuulostellessani, että näiden vaalien ehdokkaista vain kaksi, sinä Nina ja näyttelijä Risto Autio, puhuivat jossakin vaiheessa lähiomaisten vastuusta omien vanhempien hoidossa tai sanoisinko välittämisessä.
Itse koen kyseisen asian itsestäänselvyytenä sitten aikanaan kun se eteen tulee. Tosin niin on kokenut moni muukin, sillä omaishoitajien määrähän on kaiketikin jatkuvasti kasvanut.
Vapaaehtoisen omaishoidon kehittämisessä ei kaiketi voi ole kuin voittajia: yhteiskunta säästää, hoidettava pystyy elämään mahdollisimman kauan kotonaan (tätä kai itse kukin haluaisi aikanaan…). Se mistä hoitaja tietysti joutuu tinkimään on oma ura ja sitä kautta oma tulokehitys.
Tästähän ei sitten ole pitkä matka sellaiseen ajatusketjuun, että jos en käy vanhempieni luona tai hoida heitä niin olenko sitten ahne tai kylmä tai…Eli suomeksi sanottuna huono omatunto.
Tosin en vieläkään ymmärrä miten edellämainitun ”omaisvastuun” ajatuksen esittäjästä tulee ”kova ja kylmä”, mutta niinhän se on, että samoista asioista on monta erilaista tulkintaa…
Hyvää Kevättä !