Nina videohaastatteluissa – katso tästä!

Posted on

Käy tsekkaamassa mitä vastaan Ylen vaaligalleriavideon kysymyksiin, muun muassa Natosta, Suomen taloudesta, yrittäjyydestä!

Nina Ylen vaaligalleriassa:

http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=suomalainen&emer%5Bpd%5D=&emer%5Bpp%5D=&emer%5Bpg%5D=&emer%5Bpar%5D=18_90&emer%5Bpk%5D=a_asc&emer%5Bpo%5D=#5659

Nina Nykypäivän vaalihaastattelussa:

Ninan oma vaalivideo:

 

Miksi kannattaa Ninaa? Tsemppijengi kertoo…

Posted on Updated on

Minulla on eduskuntavaalikampanjassani mahtavaa tsemppijengiä! He kertovat syistään olla mukana tukemassa minua eduskuntaan, näin:

”Nina on kansainvälisissä hommissa pätevöitynyt rohkea ja avarakatseinen suominainen, joka osaa rakentaa Suomen nousuun. Naisten Pankin perustamiseen vaikuttaneella Ninalla on suuri sydän ja luja tahto toimia yhteiseksi hyväksi.” Leena Majander-Reenpää, kustantaja.

”Haluan eduskuntaan päteviä, rohkeita, aikaansaavia, avarakatseisia, suvaitsevaisia, kansainvälisiä, eurooppalaisia, suomalaisia naisia – siksi äänestän Ninaa.” – Outi Pakkanen, kirjailija.

”Minä äänestän Ninaa, koska hän on kansainvälinen tolkun Suomalainen.” – Pia Pakarinen, johtaja.

”Nina on inhimillinen Ihminen!” – Carita Perry, graafinen suunnittelija, opiskelija, opettaja.

”Nina tuo päätöksentekoon mukaan oikeat arvot: Suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja välittämisen. Ihailen myös Ninan kansainvälistä uraa.” – Kristiina Kokko, asiantuntija.

”Eduskuntaan on saatava uutta näkemystä. Nina on kansainvälisissä tehtävissä kannuksensa hankkinut asiantuntija. Tarvitsemme avarakatseista ja ihmisläheistä päätöksentekijää. Valintani vaaleissa on Suomalainen.” – Samu Seitsalo, johtaja.

”Ninassa yhdistyy kokemus kotikaupunkini Helsingin politiikasta, vankka asiantuntijaosaaminen turvallisuuspolitiikasta sekä vaikuttavan kansainvälisen uransa kautta kehitetty johtajuus, ihmisläheisyys ja palo kotimaan asioita kohtaan. Tahdon eduskuntaan älykkään, analyyttisen edustajan, joka osaa toimia Suomen parhaaksi muuttuvassa maailmassa sekä kantaa vastuuta kotimaan haasteista rakennemuutoksesta tulevaisuuden sosiaaliturvaan. ”- Sonja Heikkinen, opiskelija.

”Nina on hyvän hallinnon ja demokratiakehityksen asiantuntija. Ninalla on monivuotinen kokemus, niin kotimaan kuin kansainvälisten tehtävien hoidossa, joissa kovat paikat ovat usein käsissä. Saksofoni, koirat ja kissat pitävät Ninan pään kirkkaana ja jalat maassa. Nina saa minun tukeni, ja on Sinunkin tukesi arvoinen.” – Helena Lauttanen, eläkeläinen.

”Ninalla on aitoa kokemusta ja intoa tehdä tätä työtä Suomelle! Ninan vahva osaaminen turvallisuuspolitiikassa on tätä päivää. Eläimet ja eläinten oikeudet!!!!!! (lähellä sydäntäni) Nina tuo myös pehmeitä arvoja mukanaan puolueeseemme. Nuoret ja mm. yrittäjyys ovat myös tärkeitä asioita.” – Kaarina Hälvä.

”Toimeen tarttuva mieli, sosiaalinen sydän ja asiaymmärrystä. Voiko enempää vaatia? Ja jos vielä fonittaa, on pakko fanittaa.” Olli Rytkönen, jengiläinen.

”Nina = tolkun ihminen.” – Johanna Aro.

10300678_928850143805676_7537234227027006385_n    11071750_930826580274699_2450902357725622204_n

Vaalitohinaa

Posted on Updated on

Vaalitohina käy täysillä kierroksilla. Kampanjoimme tilaisuuksissa ja kaupungilla, käyn vaalipaneeleissa, täytän vaalikoneita. Mukavinta on ihmisten tapaaminen. Mahtava tiimi jaksaa kannustaa ja olla mukana tsemppaamassa. Suomalainen tsemppijengi jaksaa!

Viime lauantaina oli Tallinnanaukiolla ihana keväinen auringonpaiste. Vähän kuin olisi ollut lomalla!

Aikataluni on nähtävissä tämän sivun kalenterissa. Tule moikkaamaan!

10300678_928850143805676_7537234227027006385_n

PS. On tukijoukoissani miehiäkin!

Venäjä- ja Ukraina-politiikkamme

Posted on Updated on

Palasin viime viikolla lähes kolmen vuoden työpestiltä Balkanilta, jossa toimin Etyjin kriisinhallintaoperaation varapäällikkönä Bosniassa. Olin mukana vakauttamassa ja kehittämässä Bosnia-Hertsegovinaa, autoimme rakentamaan oikeusvaltion instituutioita ja fasilitoimme monenlaisissa kiistoissa paikallisesti ja valtion tasolla. Vuosi sitten Ukrainan kriisin alettua Venäjän ensin liitettyä Krimin itseensä, ja Venäjä-mielisten separatistien alettua irrottaa itä-Ukrainan osia erilleen aloin itsekin seurata tilannetta tarkasti. Ety-järjestö perusti nopeasti tarkkailumission Ukrainaan ja myös Bosnia-operaatiostamme lähetimme sinne henkilökuntaa päivien varoitusajalla. Itse harkitsin viime kesänä Ukrainan operaatioon lähtöä, onhan Suomellakin siellä lähes parikymmentä tarkkailijaa, mutta Bosnia-operaatiossamme tapahtuneen johtajavaihdon vuoksi en pystynyt irrottautumaan ja jättämään omaa missiotamme ilman johtoa.

Olen seurannyt vuosien ajan Venäjää ja siellä tapahtunutta demokratiakehitystä – ja sen takapakkia. Vuonna 2000 olin mukana Etyjin vaalitarkkailuoperaatiossa Venäjällä ja matkustimme myös Tsetseniaan. Vuonna 2001 olimme arvioimassa tilannetta mm. Tsetsenian sisäisten pakolaisten leireillä. Olin mukana FinRosForumissa kansalaisjärjestötoiminnassa ja Suomen Helsinki-komitean puheenjohtajana. Miten silloin, 2000-luvun alussa uskoimme ja toivoimme ja teimme töitä sen eteen, että Venäjä etenee demokratian tiellä. Tiellä, jossa jo silloin jo kompasteltiin.

Viimeisen vuoden aikana Venäjä on kuitenkin lähtenyt tielle, joka on monelle meistä käsittämätön. Kun vuosi sitten maaliskuun alussa kirjoitin Krimin vihreistä miehistä, totesin, että vihreiden miesten ilmestymisestä meni kolmisen viikkoa siihen, kun presidentti Putin allekirjoitti päätöksen Krimin liittämisestä Venäjään. Kolmisen viikkoa, ja Euroopan rajoja siirrettiin ilman suurempia laukauksiakaan.

Nyt tilanne on mennyt yhä huonompaan suuntaan. Ukrainassa on kuollut arviolta 7000 ihmistä, sotilaita ja siviilejä. Yhdessä hetkessä Venäjä vielä kategorisesti kieltää joukkojensa sotimisen itä-Ukrainassa, toisessa hetkessä kuitenkin kannattaa ääänekkäästi separatistien toimia ja kehuu kuinka nopeasti Krimistä tuli osa Venäjää. Kaikki tiedusteluoperaatiot voivat kertoa, että Venäjän aseistusta on itä-Ukrainassa, sen verran modernia varusteistoa sieltä löytyy. Vähän välin kuullaan mediassa venäläisiä äitejä, joiden sotilaspoikia on kummallisesti menehtynyt lomallaan itä-Ukrainan tuntumassa.

EU:lla ja USA:lla on vaikea tilanne. Nyt päätetyt sanktiot vaikuttavat jo osana Venäjän talouden kiristämiseen, mutta niillä ei ole vielä pystytty kääntämään tilannetta toiseksi. Ukrainan hallinnon ja sen joukkojen aseistus on puheena. Mutta koska Eurooppa ja sen idea perustuu nykyaikana rauhanomaiseen toimintaan, meille on todella vaikeaa lähteä sotilaallisen tukemisen tielle. Pelkäämme tilanteen eskaloitumista, tai sitä, että meidät koetaankin osapuolena. Se on ymmärrettävää. Kuitenkin puolustuksellisten laitteistojen, varusteiden ja aseiden lähettäminen voi olla perusteltua.

Toinen asia sen sijaan on se, että Ukrainan hallituskaan ei toimi vahvalla pohjalla ja heitä on jatkuvasti painostettava demokratia-uudistusten tekoon omassa maassaan. Jos Ukraina haluaa tukeamme ja jos se haluaa olla osa länsimaista arvoyhteitöä, sen on myös tehtävä ’walk the walk’ eli elettävä ja tehtävä uudistuksia sen mukaan. Ukrainassa on vahvoja äärioikeistoryhmiä, jotka mielellään epävakauttavat tilannetta omiin suunnitelmiinsa sopivaksi.

EU:n on jatkettava vahvoja ja väsymättömiä diplomaattisia pyrkimyksiä Venäjän suhteen. Onneksi meillä on Saksa, jossa Angela Merkelin arvovalta on korvaamaton. Mutta sanktioilla on roolinsa, ne on pidettävä päällä niin kauan kuin jotain muutosta ilmenee, tai jopa kiristettävä niitä. Puolustuksellisten laitteistojen toimittaminen Ukrainalle voi tulla kysymykseen.

Kaiken tämän lisäksi, on seurattava tarkkaan Venäjän muita pyrkimyksiä, vaikkapa Balkanilla, tai paljon lähempänä meitä Balttiassa, esimerkiksi Virossa ja Latviassa, joissa molemmissa on suuret venäläisvähemmistöt. Ja meidän on oltava tarvittaessa valmiita auttamaan näitä EU-kumppaneitamme, sekä puheissa että teoissa.

Hyvät sosiaalityöntekijät, pyydän teitä

Posted on Updated on

Minulla ei ole omia lapsia. Kyseessä ei ole mikään ’teen uraa, ei aikaa perheelle’ – päätös, vaan elämäntilanne ei koskaan ollut sellainen, että lapsia olisi tullut. Ehkä sen vuoksi, tai siitä riippumatta, tunnen vahvasti että meidän – yhteiskunnan, naapureiden, sukulaisten, perheiden – pitää kantaa huolta niistä lapsista, joiden vanhemmat eivät siihen kykene tai joiden vanhemmat ovat suoraan sanottuna pahoja. Jopa murhaajia.

Pikkuisen Vilja Eerikan tapaus on uutisissa kun sosiaalityöntekijöitä ja monia muita syytetään  laiminlyönneisyä lapsen suojelussa. Aina on niitä, joiden mielestä syy on vain resursseissa tai systeemissä. Aina on niitä, joiden mielestä syy on aina muualla kuin niissä ihmisissä, joilla oli virkavastuu, mutta suhtautuivat siihen leväperäisesti tai muualla kuin heissä, jotka saavat palkkaa ihmisten suojelemisesta, mutta jotka leipääntyvät niin pahoin että lapsen mustelmat ja hiustenlähtö ovat vain normaalia ongelmaperheiden arkea.

Eivät ne ole. Me, siis me kanssaihmiset, veronmaksajat, yhteiskunnan jäsenet, maksamme mielellämme veroja, jotta sosiaalityöntekijöitä on olemassa ja jotta he tekevät etsivää sosiaalityötä ja tekevät oikeat päätökset. Valitettavasti minä en voi lähteä hakemaan lasta pois vanhemmiltaan eikä voi naapuri, ei rehtori tai lapsen muu sukulainenkaan, jos päätösvalta on sosiaalityöntekijöillä. Siksi me odotamme ja oletamme että he, sosiaalityöntekijät ovat hereillä, ovat empaattisia ja tekevät oikeita päätöksiä.

Voi olla, että sosiaalityöntekijän palkka on liian pieni. Voi olla, että heillä on liikaa töitä ja liian paljon hoidettavia tapauksia. Voi olla, ettemme muista arvostaa heitä tarpeeksi. Jos näin on, pahoittelen suuresti. Sosiaalisektorin työntekijöillä on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä töistä! He ovat korvamme, silmämme ja kätemme auttamassa heitä, jotka tarvitsevat apua.

Mutta pyydän, mikäli leipäännytte niin ettette jaksa kantaa huolta niistä tärkeimmistä, lapsista, vaihtakaa työpaikkaa, jotta paikalle saadaan heitä jotka vielä jaksavat.
PS. Suurimmat – ja ainoat – syylliset ovat tietenkin Vilja Eerikan vanhemmat, isä ja äitipuoli, jotka tuomittiinkin murhasta vankeuteen. Pahoja ihmisiä valitettavasti on aina olemassa. Siksi tarvitsemme yhteiskunnan puuttumista, suojelemaan näiltä pahoilta ihmisiltä.